sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Pastelliunelmia




En kestä, miten ihania tilaustöitä oon taas saanut toteuttaa. Herkät pastellisävyt miellyttävät omaakin silmääni kovasti. Tämä koko hattarakasa lähti yhdelle tilaajalle ja olipa taas hauskaa, kun sai massailla ison satsin jotain tiettyä hahmoa. Omissa massailuissani suosin suht pieniä eriä samaa työtä, osittain siksi etten voi olla varma menekistä ja myös koska haluan kokeilla mahdollisimman montaa eri juttua.





Muutama hattara tilattiin myös isompana versiona, kokoero on nähtävissä alemmassa kuvassa. Massatyön soveltaminen erikokoiseksi on mulle yleensä tosi haastavaa, mutta tällä kertaa se onnistui yllättävän kivuttomasti.





Nämä molemmat projektit taisivat valmistua jo viime vuonna. Samalle tilaajalle lähtivät punasävyiset pallomacaronkorvikset ja suloisen herkkä rusettiavaimenperä, myöskin pallomacruilla.





Äiti tilasi itselleen sateenkaarikorvakorut. Kuulemma niihin olisi pitänyt laittaa kaikki seitsemän väriä, joten pitänee tehdä uudet jossain välissä. Pallomacaronkorujen tilaajalle tein myös korvakorut minikokoisilla vaahtokarkeilla.


lauantai 20. huhtikuuta 2019

Munakuppikakku




Juhlapyhät - mikä ihana tekosyy teemamassailuille! Joulu taitaa olla lemppariteemani, mutta pääsiäisestäkin voi ammentaa kaikenlaista kivaa. Tosin huomasin, että tein pupuja ja munia viime vuonnakin - hups, mutta ei nämä uudet massailut nyt kuitenkaan ihan samanlaisia ole.






Tarkoitukseni oli tehdä pääsiäisteemainen kuppikakku, mutta siitä tulikin hyvin munamainen - mikä toisaalta sopiikin mainiosti pääsiäiseen. Tätä voisi kutsua munakuppikakuksi. Tykkään tuosta rusetista, se onnistui hyvin eikä se edes kuulunut alkuperäissuunnitelmaan.








Uusi muotti pääsi testiin kun tein parit pupukorvikset, hännällä ja ilman. Munariipuksen askartelin ihan vaan huvikseni jo viime vuoden puolella kun yhdistin sateenkaariprojektin jämämassoja ja jostain syystä pyöritin ne munan muotoon.





Munia tein sitten lisääkin hiljattain kun äiti tilasi niitä rairuohoaan koristamaan. Munien muotoilu onkin yllättävän vaikeaa - ehkä jopa haastavampaa kuin pyöreän massapallon aikaansaaminen, varsinkin isompien munien kohdalla. Onneksi kuvioinnin kanssa ei tarvinnut tapella, se kun syntyi hyvin helposti ja näyttää minusta silti kivalta. Ihanaa pääsiäistä kaikille lukijoille!


maanantai 8. huhtikuuta 2019

Kevään korvalla





Olen suorittanut kevätsiivousta korutarvikelaatikoissani ja päädyin laittamaan ison kasan helmiä ja korunosia Facebook-kirppikselle. Pitkään jemmatut lucitekukat olivat menossa samaan paikkaan, mutta jotenkin sitten kuitenkin viehätyin niistä uudelleen pitkästä aikaa ja intouduin askartelemaan keväisiä korvakoruja.








Näitä olisi voinut tehdä lähes loputtomiin, sillä oli niin hauska keksiä erilaisia kokonaisuuksia; yhdistellä kukkia helmiin, helmihattuihin sekä lehtiin ja pinota kukkia päällekkäin. Nuo kukat on niin kauniita, että niiden kanssa on vaikea epäonnistua. Lopputulos on aina ihana! Kukkakorviksista tulee myös mukavan kevyitä.








Mikä on sun suosikkipari? Itse taidan pitää eniten ihan ensimmäisestä kuvasta, koska nuo isot kukat on niin ihania. Tykkään kyllä myös alimpien kuvien kerroskukkakorviksista, ne on juuri sopivan överit ja ehkä parhaimman väriset omaan makuuni.


perjantai 22. maaliskuuta 2019

Makeannälkä kasvaa massaillessa




Mun pieni karkkitehdas se vaan puksuttaa ja puskee ulos uusia kokeiluja. Kaikenlaista kivaa on vielä toteutettavien listallakin, eikä valmista taida tulla koska lista kasvaa koko ajan. Uusiin karkkikokeiluihin kuuluvat esimerkiksi nämä pikkuhattarat: niin helppoja, niin söpöjä. Ja ilman tikkua nämä käyvät yksisarvisen kakasta!





Kääretorttupaloja olen mietiskellyt pidemmän aikaa ja nyt sain viimein niitäkin toteutettua. Lopputuloksena oli jokusia mansikkakoristeisia unelmatortun paloja.






Vaahtosienet ja sateenkaarikakkupalat onnistuivat yli odotusten, suklaapusutkin ihan kivasti. Sieniä olisi tarkoitus tehdä vielä toffeeväreissä ja kakkupaloja tietenkin erilaisin täyttein ja kenties päällyskoristein. Kakkutäytteen rapsuttaminen kuohkean näköiseksi on muuten ihanaa puuhaa.





Tilasin uuden, sydämen muotoisen metallimuotin ihan varta vasten, jotta saan tehdä sillä macaroneja. Vanhat sydänmuottini ovat pitkämäisiä ja tällainen pyöreämpi sydän oli mielestäni kivemman näköinen macaronina. Uusi muotti on kuitenkin hieman epäsymmetrinen niin että puolikkaat eivät asetu vastakkain tasaisen nätisti ja täytekin tursuilee rumasti. Näitä siis tuskin tulen tekemään enempää, ehkä tyydyn sittenkin siihen pitkämäiseen.





Kokeilin hetken mielijohteesta tehdä muutaman paahtoleivän siivun. Tai ehkä näistä tuli ennemminkin limpun siivuja, kun tuo reuna on noin tumma. Muutamia, tosi simppeleitä lakuriipuksiakin värkkäilin paremman puutteessa - kun niitä englanninlakuja en vaan ikinä saa onnistumaan.





Sain synttärilahjaksi nestemäistä Fimoa ja olen jo pari kertaa kerennyt sitä testailemaan. Fimo liquid on yllättävän haastava materiaali, vaikka kaikissa tutoriaalivideoissa sen levitys näyttää niin helpolta. Ehkä minäkin vielä opin.. Viime viikonloppuna heitin pari minikokoista rosinamunkkia seinään, kun turhauduin niiden kuorruttamiseen. Kovettuneena tuo massa näyttää kyllä sitten tosi kivalta, kunhan sen saisi levitettyä tasaiseksi. Näihin pikkuvohveleihin laitoin suklaakastiketta ja värikkäitä rakeita. Nestemäinen massa pitää pienet rakeet hyvin paikoillaan.


tiistai 12. maaliskuuta 2019

Haaste 365: Kolme keskeneräistä


Tämä on jo kolmas vuosi peräkkäin kun otan osaa blogihaasteeseen, en kai vaan osannut olla ilmankaan. Vastaan tuli tosi kivan tuntuinen, tulkinnalle avoin ja hyvin vapaamuotoinen Haaste 365, jonka järjestää Korukoukussa-blogin Riikka.

Haasteen tehtävänanto antaa paljon tilaa omalle mielikuvitukselle, mikä yhtäältä helpottaa haasteen varsinaista toteutusta ja toisaalta saattaa vaikeuttaa toimeen ryhtymistä. Itse päätin heti toteuttaa haasteen numerot kaavalla 3+6+5 käsityötä, mutta itse töiden valitseminen olikin sitten hankalampaa. Nyt olen saanut päätettyä toteutettavat työt, mutta kaikkea en kuitenkaan aio heti kärkeen paljastaa. Keskityn siis tässä postauksessa ainoastaan ensimmäiseen numeroon.




Kolmosen osalta halusin palailla blogissani muutaman vuoden taaksepäin ja askarrella jotain uutta käyttäen kolmea materiaalia, jotka olen listannut postauksessa Ajatuksen tasolla. Lusikkaruusujen teko houkutti kaikkein eniten, mutta muovin kärytys ei sitten kuitenkaan tuntunut hyvältä idealta (ehkä sitten, kun sulattelua tarkenee suorittaa ulkosalla) joten sen sijaan nautiskelin kynsilakan käryistä.





Materiaalit, joihin päädyin, olivat siis pilalle menneet kapussipohjat, napit sekä metalliprikat. Tarkoitukseni ei alun alkaen ollut yhdistää kaikkia materiaaleja samaan projektiin, mutta jotenkin niin pääsi käymään. Maalasin riipuspohjien pilalle menneet liimalakkailut piiloon kynsilakalla ja liimasin pohjiin kivan näköisiä nappeja sekä (myöskin kynsilakkapinnan saaneita) prikkoja. Yhteen riipuspohjaan kiinnitin kokeeksi kellonosia(?) jotka koruilutoveri Pirjo postitti minulle.





En tiedä, miten toimivia näistä tuli jatkojalostusta ajatellen - toisin sanoen mulla ei ole hajuakaan, mihin näitä voisi käyttää. Ehkä nämä voisivat olla ihan hauskoja vaikkapa lasten kaulakoruina, itselle ainakin kelpasivat kaikki tällaiset yliampuvat ja hauskat sekä värikkäät korut lapsena. Mutta jos ei näistä ihan heti mitään tulisikaan, ainakin kynsilakalla leikkiminen oli todella hauskaa pitkästä aikaa, kuten myös liimattavien osien asettelun miettiminen. Tietenkin kivaa oli sekin, että sain vihdoin osan hillotuista tarpeistani käyttöön. Sen verran paljastan, että myös seuraava haastepostaus liittyy jotenkin kierrätykseen.


lauantai 23. helmikuuta 2019

Sataa kissoja ja koiria




On taas elukkakoosteen aika. Kooste on tällä kertaa melko yksipuolinen, sillä se sisältää lähinnä kisuja. Kaikki tämän kertaiset elukat on tehty puolen vuoden sisään tilaustyönä asiakkaalle, joka väkertää niistä ihania heijastinkoruja.







Koska tykkään tehdä listoja ja pitää ''tilastoja'' milloin mistäkin, laskeskelin hiljattain tilaustyönä tekemieni massaelukoiden määriä. Laskin mukaan sekä yksittäiset että koruihin tehdyt eläimet. Kissat ovat tällä hetkellä tilastossa ylivoimaisena ykkösenä, sillä niitä olen valmistanut tilauksesta jo 169 kappaletta. Niistä suuri osa on lähtenyt samaiselle koruilijatoverille kuin tämänkin postauksen mirrit. Lisäksi olen muovaillut muun muassa 115 pöllöä ja 49 koiraa.