perjantai 22. maaliskuuta 2019

Makeannälkä kasvaa massaillessa




Mun pieni karkkitehdas se vaan puksuttaa ja puskee ulos uusia kokeiluja. Kaikenlaista kivaa on vielä toteutettavien listallakin, eikä valmista taida tulla koska lista kasvaa koko ajan. Uusiin karkkikokeiluihin kuuluvat esimerkiksi nämä pikkuhattarat: niin helppoja, niin söpöjä. Ja ilman tikkua nämä käyvät yksisarvisen kakasta!





Kääretorttupaloja olen mietiskellyt pidemmän aikaa ja nyt sain viimein niitäkin toteutettua. Lopputuloksena oli jokusia mansikkakoristeisia unelmatortun paloja.






Vaahtosienet ja sateenkaarikakkupalat onnistuivat yli odotusten, suklaapusutkin ihan kivasti. Sieniä olisi tarkoitus tehdä vielä toffeeväreissä ja kakkupaloja tietenkin erilaisin täyttein ja kenties päällyskoristein. Kakkutäytteen rapsuttaminen kuohkean näköiseksi on muuten ihanaa puuhaa.





Tilasin uuden, sydämen muotoisen metallimuotin ihan varta vasten, jotta saan tehdä sillä macaroneja. Vanhat sydänmuottini ovat pitkämäisiä ja tällainen pyöreämpi sydän oli mielestäni kivemman näköinen macaronina. Uusi muotti on kuitenkin hieman epäsymmetrinen niin että puolikkaat eivät asetu vastakkain tasaisen nätisti ja täytekin tursuilee rumasti. Näitä siis tuskin tulen tekemään enempää, ehkä tyydyn sittenkin siihen pitkämäiseen.





Kokeilin hetken mielijohteesta tehdä muutaman paahtoleivän siivun. Tai ehkä näistä tuli ennemminkin limpun siivuja, kun tuo reuna on noin tumma. Muutamia, tosi simppeleitä lakuriipuksiakin värkkäilin paremman puutteessa - kun niitä englanninlakuja en vaan ikinä saa onnistumaan.





Sain synttärilahjaksi nestemäistä Fimoa ja olen jo pari kertaa kerennyt sitä testailemaan. Fimo liquid on yllättävän haastava materiaali, vaikka kaikissa tutoriaalivideoissa sen levitys näyttää niin helpolta. Ehkä minäkin vielä opin.. Viime viikonloppuna heitin pari minikokoista rosinamunkkia seinään, kun turhauduin niiden kuorruttamiseen. Kovettuneena tuo massa näyttää kyllä sitten tosi kivalta, kunhan sen saisi levitettyä tasaiseksi. Näihin pikkuvohveleihin laitoin suklaakastiketta ja värikkäitä rakeita. Nestemäinen massa pitää pienet rakeet hyvin paikoillaan.


tiistai 12. maaliskuuta 2019

Haaste 365: Kolme keskeneräistä


Tämä on jo kolmas vuosi peräkkäin kun otan osaa blogihaasteeseen, en kai vaan osannut olla ilmankaan. Vastaan tuli tosi kivan tuntuinen, tulkinnalle avoin ja hyvin vapaamuotoinen Haaste 365, jonka järjestää Korukoukussa-blogin Riikka.

Haasteen tehtävänanto antaa paljon tilaa omalle mielikuvitukselle, mikä yhtäältä helpottaa haasteen varsinaista toteutusta ja toisaalta saattaa vaikeuttaa toimeen ryhtymistä. Itse päätin heti toteuttaa haasteen numerot kaavalla 3+6+5 käsityötä, mutta itse töiden valitseminen olikin sitten hankalampaa. Nyt olen saanut päätettyä toteutettavat työt, mutta kaikkea en kuitenkaan aio heti kärkeen paljastaa. Keskityn siis tässä postauksessa ainoastaan ensimmäiseen numeroon.




Kolmosen osalta halusin palailla blogissani muutaman vuoden taaksepäin ja askarrella jotain uutta käyttäen kolmea materiaalia, jotka olen listannut postauksessa Ajatuksen tasolla. Lusikkaruusujen teko houkutti kaikkein eniten, mutta muovin kärytys ei sitten kuitenkaan tuntunut hyvältä idealta (ehkä sitten, kun sulattelua tarkenee suorittaa ulkosalla) joten sen sijaan nautiskelin kynsilakan käryistä.





Materiaalit, joihin päädyin, olivat siis pilalle menneet kapussipohjat, napit sekä metalliprikat. Tarkoitukseni ei alun alkaen ollut yhdistää kaikkia materiaaleja samaan projektiin, mutta jotenkin niin pääsi käymään. Maalasin riipuspohjien pilalle menneet liimalakkailut piiloon kynsilakalla ja liimasin pohjiin kivan näköisiä nappeja sekä (myöskin kynsilakkapinnan saaneita) prikkoja. Yhteen riipuspohjaan kiinnitin kokeeksi kellonosia(?) jotka koruilutoveri Pirjo postitti minulle.





En tiedä, miten toimivia näistä tuli jatkojalostusta ajatellen - toisin sanoen mulla ei ole hajuakaan, mihin näitä voisi käyttää. Ehkä nämä voisivat olla ihan hauskoja vaikkapa lasten kaulakoruina, itselle ainakin kelpasivat kaikki tällaiset yliampuvat ja hauskat sekä värikkäät korut lapsena. Mutta jos ei näistä ihan heti mitään tulisikaan, ainakin kynsilakalla leikkiminen oli todella hauskaa pitkästä aikaa, kuten myös liimattavien osien asettelun miettiminen. Tietenkin kivaa oli sekin, että sain vihdoin osan hillotuista tarpeistani käyttöön. Sen verran paljastan, että myös seuraava haastepostaus liittyy jotenkin kierrätykseen.