keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Heijastuksia


Ulkona pukkaa pimeää ja niinpä heijastinkausi pääsee taas alkamaan. Erilaisia heijastimia on nykyään valtavasti ja on ihme, ellei niistä löydy sopivaa ihan jokaiselle halukkaalle. Kaupoista saa todella kauniita, ripustettavia heijastimia kaikista muista heijastintuotteista puhumattakaan. Löytyy liivejä ja muita vaatteita, asusteita kuten laukkuja, perinteisiä nauhoja... jopa vaatteisiin suihkutettavia heijastinsuihkeita on saatavilla. Persoonallisia, käsityönä tehtyjä heijastimia löytyy myös melkein laidasta laitaan. Jos valmiista tuotteista ei sitten kuitenkaan löydy mieleistä, yksi vaihtoehto on tietenkin askarrella heijastimet itse.






Sudenkorentoheijastimet jäivät mun osalta viime vuonna niin vähälle teolle, että päätin tänä vuonna näpertää muutaman lisäkorennon. Kaksi ensimmäistä menivät myyntiin ja tuon viimeisen tein oman takkini koristukseksi. Oon huomannut, että nuo mun korentojen siivet on pyöreämpiä kuin muiden koruilijoiden tekemät. Ne on ehkä enemmän perhosmaiset, mutta pidän niistä noin.




Ohuesta heijastinnauhasta tehdyt tupsut taitavat olla tänä vuonna hyvinkin pop, niin paljon niitä on tullut viime aikoina vastaan netissä ja lehtien sivuilla. Pitihän munkin sitten kokeilla! Hapsun tekoon on ainakin kaksi tapaa; valmiin nauhan käyttö ja kankaan ''hapsutus'' itse, saksimalla. Mä en uskonut kykyihini leikata suoraan (edes viivaa pitkin) joten käytin valmista, hyvin ohutta nauhaa. Ei ollut sekään ihan niin yksinkertaista kuin luulin, koska nauha oli ihan säkkärää ja pätkät oli pakko silittää ennen korun tekoa, sillä muuten ne olisi sojottaneet joka suuntaan. Hyvin simppeleitä näistä lopulta tuli, vaikka mulla oli aluksi tarkoituksena ripustaa tupsun kylkeen muutama helmi.




Halusin tänä vuonna kehittää myös jotain ihan omaa heijastinrintamalla. Oon katsellut kateellisena toisten ompelemia kaunokaisia, varsinkin kettuja ja pöllöjä. Itse kun en koskaan kehittynyt mihinkään ompelutaitojeni suhteen. Jotain helppotekoista piti siis keksiä ja jostain päähäni pälkähti heijastinkangasrusetti. Tämä rusetti tarvitsi tietenkin seurakseen jotain värikästä, onneksi siis olin juuri ostanut ihania, puisia karkkipöllösiä.






Viuh ja vauh, rusettipöllöheijastinkavalkadi valmistui. Ja jos ne ei jonkun mielestä ole nättejä, niin ovatpa ainakin täysin omasta päästäni. Eihän näistä pikkuisista koruista yksinään ole tietenkään pimeää taltuttamaan, mutta muiden heijastintuotteiden kaveriksi ne sopivat oikein passelisti.


6 kommenttia:

  1. Ihania <3 Noi on myös tosi kauniita helmiä, jotka on kahden ekan sudenkorennon päänä. Muistuttavat hiukan planeettoja :D Mistä oot hankkinut niitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. ♥ Mäkin tykkään niistä pyörrehelmistä. :) Oon ostanut ne Facebookin kautta, laittelen sulle sähköpostitse lisätietoa!

      Poista

Kommenttisi piristää päivääni. ♥