Sekasoppaa

Koneelle on jäänyt taas kaikenlaisia ''jämäkuvia'' koruista, jotka eivät ole oikein sopineet mihinkään aiempaan julkaisuun. Nyt on jälleen aika koota nämä jämät yhteen sekalaispostaukseen. Osa koruista, itse asiassa yli puolet, on valmistunut jo toissa vuonna. Nämä ovat taas omia aivoituksiani tilaustöiden sijaan.

Iloisen väriset ja runsaat korvakorut sekä hennon talvinen neulesydänkorusetti valmistuivat viime vuonna kahteen eri arvontaan, jotka pidin Facebook-sivullani. Täällä blogissa ei olekaan arvontaa viime tammikuun jälkeen ollut, taitaa olla kohta taas sen aika.

Viime vuoden massailuihin kuului paljon uusien herkkujen testailua. Enkkulakujen lisäksi kokeilin tehdä myös muutaman täytelakun, suklaatäytteellä tietenkin. Testilakuista syntyi avaimenperä. Amppaririipuksista ylijääneestä raitamatosta tein sydänkorvikset.

Vaaleanvihreät barbinkengät olivat niin nätit, että niistä oli ihan pakko tehdä korvikset. Ne päätyivät äidin korviin kuten nuo ihanat ketutkin.

Kaivoin viime vuonna myös pitkästä aikaa esiin kapusseja ja niihin pohjia, koska iski yhtäkkinen into tehdä muutama kapussikoru. Edellisistä olikin jo liian kauan aikaa. Parhaat kapussikorut syntyvät omista kuvista, mutta valmiiden, kuvallisten kapussien käyttö on niin helppoa. Niiden kanssa ei oikein voi edes suuremmin mokata.

Uskomatonta, että nämäkään korvakorut eivät ole vielä päätyneet blogiin. Tein molemmat parit muistaakseni jo toissa vuonna. Ensimmäiset helmipalloni ja linkki niiden ohjeeseen löytyvät täältä. Yhdet korviksetkin olen tällä tyylillä jo aiemmin tehnyt, ne voit käydä katsomassa täällä. Mä niin rakastan näitä pallukoita! Heti alkoi sormet syyhyämään kuvia katsellessa. Pitäisikö sitä askarrella vielä muutama helmipallonen..?

Kirjanmerkkejä ja kapussimokailua

Toukokuu oli koruilupajassani tilaustöiden täyteinen. Oli kiva saada taas välillä uusia, ulkopuolelta tulevia koruiluhaasteita. Erityisen hauskaa on suunnitella koruja yhdessä asiakkaiden kanssa, varsinkin entuudestaan tuttujen, jollaisia kaikki tällä kertaa olivat. On muuten hassua, miten tilaustyöt tuntuvat aina kasaantuvan pienen ajan sisään - ja välillä on niiden saralla taas kuolemanhiljaista. Osittain korujen ostaminen ajoittuu toki tiettyihin kausiin (koruja hankitaan paljon esim. joululahjoiksi ja kesällä niitä käytetään yleensä enemmän) mutta välillä on vaikea keksiä syytä sille, että useampi tilaaja sattuu pitkän hiljaisuuden jälkeen ottamaan yhteyttä lähes yhtä aikaa.

Ensimmäinen tilaus koski kirjanmerkkejä. Asiakas tahtoi itselleen satiininauhaisen ja tyttärilleen ketjuvartaloiset kirjanmerkit. Tällaisia en ookaan aiemmin tehnyt, mutta ne olivat sitten loppujen lopuksi tosi helppoja ja mukavia pikku projekteja.

Toinen palaava asiakas valitsi valmiiden korujen valikoimasta Madness-nimisen kaulakorun. Lyhensin sitä hänen hennolle kaulalleen sopivaksi ja tein pyynnöstä vielä kaulakoruun sopivat korvikset ja rypässormuksen.

Kaikki ei aina mene koruillessa ihan putkeen ja tällä kertaa onnistuin sitten mokaamaan oikein ruhtinaallisesti. Asiakas tilasi miniälleen ylioppilaslahjaksi aiheeseen sopivan kaulakorun. Askartelin vaaleanpunaisesta, vahatusta puuvillanarusta ja organzanauhasta pohjan kapussiriipusta varten. Ostin myös parempilaatuista tulostuspaperia, parasta mitä paikallisesta kirjakaupasta löytyi.

Riipustarpeiden saavuttua nettikaupasta alkoi sitten riipuksen kokoaminen. Kaikki näytti vielä hyvältä kun liimasin lasikapussin paperiin ja parin päivän päästä koko homman riipuspohjaan. Annoin vielä kuivua päivän. Aloin sitten kuvata valmista korua asiakkaalle ja silloin huomasin, että keskellä riipusta möllöttää iso, sininen läiskä. Kaikki työ valui hukkaan ihan viime metreillä.

Kaiken lisäksi oli liian myöhäistä alkaa korjata asiaa, koru ei olisi ollut tarpeeksi ajoissa perillä, jos riipus olisi pitänyt aloittaa alusta. En oo vieläkään täysin varma, mitä tein väärin - todennäköisesti käytin vääränlaista paperia (se oli ainoa ero edellisiin, onnistuneisiin kapussikoruihin) mutta millä tavalla se oli väärää? Olisiko valokuvapaperi toiminut paremmin kuin tavallinen tulostuspaperi? Neuvokaahan nyt joku taitavampi minua.

Hävettää ja harmittaa vieläkin ihan älyttömästi, eritoten tietenkin asiakkaan puolesta. Onneksi oli vielä kuitenkin sen verran aikaa lakkiaisiin, että hänen oli mahdollista etsiä jotain muuta lahjaksi. Tarjosin tietysti jotain muuta korua tilalle, mutta hänellä oli haussa nimenomaan lakkiaisteemainen korulahja. Jotain tästäkin tuli taas opittua, kapussiriipusten teko vaatii näköjään vielä lisää harjoittelua ja testaamista.

Näiden korujen lisäksi viime kuulle mahtui muitakin tilaustöitä. Naapurini muun muassa tilasi hartsiruusukorviksia sekä itselleen, työkaverilleen että kesäloman alkamisen kunniaksi päiväkodin tädeille annettaviksi. Massatilauksia olisi myös tullut pari, mutta jälleen käden vuoksi en voinut niitä toteuttaa.       

    

Kaputsiino vai mikä se nyt oli

Kaputsi, kapunssi, kapussiini... Kapusseilla on monta nimeä, ainakin jos katsoo Facebookin käsityökirppiksiä. Mutta ei nimi lasinpalaa pahenna, kapussikorut ovat jo pitkään olleet suosittuja ja ovat sitä varmasti vielä pitkään. Näitä on vaan niin kiva tehdä - ja miten helposti voikaan saada aikaan kauniita riipuksia!

Nämäkin ovat sellaisia helppoja ja nopeita pikkutöitä, joita oon viime aikoina puuhannut. Kapussiriipusten teko on liukuhihnahommaa, joka vie mukanaan ja jota on vaikea lopettaa.

Nämä riipukset ostin valmiina, kun en vaan voinut vastustaa noita ihania kuvia. Oon aina pitänyt luontoaiheista koruissa ja erikoiset puut ovat vaan niin herkullisia.

Näidenkin kohdalla vähän oikaisin - tilasin lasikapusseja, joissa oli kuvat jo valmiina. Itselle jäi siis hommaksi vain kapussin liimaus korupohjaan. Mutta katsokaa nyt noita kuvia, eikö oo kauniita...

No niin, nämä on nyt sitten ihan kokonaan omia hengentuotoksia. Halusin yhdistää rakkauteni koruiluun ja värittämiseen, joten tuhosin parista (aikuisten) värityskirjasta kannet ja askartelin nämä riipukset. Mietin pitkään, värittäisinkö kuvat ennen kapussin liimausta, mutta päädyin sitten mustavalkoisiin. En halunnut riskeerata värien leviämistä, kun en tiennyt, miten eri kynät reagoivat liimaan. Myös oma väritysjälki arvelutti. Loppujen lopuksi tykkään näistä ihan näin, vaihtelu virkistää ja värejä on muissa koruissani yllin kyllin.

Kaikki kapussiriipukset pujotin ohuttakin ohuempaan, hopeoituun papuketjuun. Omista riipuksista innostuttuani ajattelin, että olipa hupsua tilata valmiita kuvakapusseja, saati riipuksia. Persoonallisempi aina parempi. Paitsi sitten jos sattuu joku oikein tosi ihana tulemaan vastaan.....

Kapussikoruhan se on tämäkin. Kynsilakkamasuinen pöllöriipus pääsi viimein ketjuun roikkumaan, valmiina se on möllöttänyt jo (kauhistus!) viime heinäkuusta lähtien. Pöllö on sen verran iso, että pääsi astetta rouheampaan ketjuun killumaan.

Äiskäpäivää

Tänään on taas mammojen juhlistuspäivä. Meidän äippä sai lahjaksi juhannuskuvitteiset Muumi-mukin ja -lautasen, himoitsemansa aikuisten värityskirjan sekä nämä kuvassa näkyvät korut.
Hartsiruusu- ja kapussikoruja on piakkoin tulossa iso kasa myös myyntiin. Pikku hiljaa uskaltaudun käden kanssa aloittelemaan taas koruiluja, jipii.

Lankailua ja helmiryppäitä

Kovasti on taas pitänyt kiirusta lankahelmien kanssa. Laitoin omia helmiä myyntiin ja niiden pohjalta otin lisätilauksia niin paljon, kuin helmiä riitti. Tämän viikon alussa sain valmiiksi myös langoitukset asiakkaan lähettämään isoon helmisatsiin, jota työstin pari viikkoa. Lupailin, etten ihan kaikkia lankahelmiä laita näytille, mutta jos nämä tilaustyökasat nyt ainakin esittelisin.

 

Ihastuin itsekin noihin kaikkiin punasävyisiin helmiin, eritoten vaaleanpunaiseen huurrelasiin. Ihan vähän vaan kirpaisi, kun piti lähettää helmet takaisin omistajalleen. Sanoinkin pinkeistä helmistä hullaantuneelle asiakkaalle, että hän tekee minustakin pinkkifriikin.

Lähes koko helmiläjään tuli hieman paksumpaa (0,8mm) lankaa - yleensä olen käyttänyt 0,6mm vahvuista, mutta se ei istu hyvin pyöreisiin helmiin (eikä toki myöskään isoihin helmiin). Pari viikkoa tuota paksumpaa lankaa kieputeltuani täytyy sanoa, että käsi ei tuosta urakasta hirveästi tykännyt. Ohuemmalla langalla voin tehdä helmiä miltei loputtomiin ilman ongelmia, mutta paksu lanka vaatii tietenkin enemmän voimaa ja siten rasittaa (oikeaa) kättä enemmän.

Vaikka yritin tehdä helmiä mahdollisimman rauhalliseen tahtiin, tuli tuo käsi sen verran kipeäksi, että laitoin vähäksi aikaa käsityöt ja muut erityisen rasittavat askareet pannaan. Koneella kirjoitus ei taida olla myöskään kovin hyväksi tässä vaiheessa, vaikka käsi onkin paljon paremmassa kunnossa kuin alkuviikosta. Ensi viikolla saapuu Kirjohelmestä tilaamani kapussiaskartelutarpeet ja värityskilpailusta voittamani aikuisten värityskirja, joiden molempien kimppuun tahtoisin tietysti mahdollisimman pian käydä. Ai niin, ja pitäisi tulla myös pieni satsi toisen asiakkaan helmiä langoitettaviksi. Saapa nähdä, mitä mieltä käsi on.

Toinen asiakas kysyi, olisiko mahdollista saada lankahelmiä ilman kierrettä - siis helmiä metallilangassa, kahdella silmukalla. Hän kysyi myös, onko niille jotain erityistä nimikettä. En ole vieläkään keksinyt mitään hyvää nimeä. Lankahelmiähän nuokin ovat, vaikkei sitä lankaa olekaan helmen päällä. Facebookin puolella käytin ilmaisua ''ripustusvalmiit helmet''. Asiakas siis valitsi tarjoamistani helmistä itselleen mieluisia ja laitoin niihin sitten langat. Nämä valmistuivat rinnakkain tuon toisen helmipläjäyksen kanssa ja näiden mukana matkaan lähti myös yksi valmis koru.

Jo ennen lankailuja tein tilaustyönä korusetin eräälle palaavalle asiakkaalle, tai oikeastaan hänen äidilleen. Asiakas toivoi kaulakoruun neutraalia ketjua, jonka varassa roikkuisi näyttävä riipus - esimerkiksi yksi iso helmi tai helmirykelmä. Helmien väriksi toivottiin valkoista tai hyvin hentoa vaaleanpunaista ja settiin tuleva sormus olisi tietenkin saman tyylinen kaulakorun kanssa.

Etsin asiakkaalle netistä mallikuvaksi valkoisista helmistä kootun tertturiipuksen, mistä hän innostuikin kovasti. Sovimme, että rypäs koostuisi enimmäkseen valkoisista helmistä, joiden joukossa olisi sitten muutama hennon vaaleanpunainen. Jemmasta sattuikin löytymään helmiäislasihelmiä juuri oikeilla väreillä.

Oma versioni ryppäästä ei ole yhtään niin siro kuin mallikuvan korussa, sillä tein siitä mahdollisimman muhkean. Ajattelin, että tuosta on helppo ottaa liiat helmet pois, jos asiakas niin tahtoo, mutta hän ihastuikin terttuun ihan tuollaisenaan. Saatuani kaulakorulle hyväksynnän tein siihen sopivia sormuksia valittavaksi - hieman erilaisia versioita taisi syntyä yhteensä neljä ja tämä kuvassa näkyvä oli eniten tilaajan mieleen.

Arvontojen pitäminen on hauskaa ja päätinkin taas pääsiäisen aikaan järjestää arvonnan Facebook-sivullani. Palkinnoksi tein tämän kapussikorun, joka oli hyvinkin yksinkertainen tehdä, mutta mielestäni siitä tuli tosi kivan näköinen. En vaan voi vastustaa pöllöjä ja tämä pöllön muotoinen riipuspohja oli oikea unelmalöytö. Koruun tuli samaa ketjua kuin tilaustyösettiin.