Kukkakauppa

Eräs asiakas toivoi valikoimaani kukkariipuksia. Oon pitänyt kukkia aina vaikeina muovailtavina ja etenkin ruusujen kanssa olen tapellut monen monet kerrat - enkä vieläkään osaa tehdä niitä. Uskaltauduin kuitenkin kokeilemaan hyvin simppeleitä kukkia pastellisävyissä. Kukista tulikin sitten paljon nätempiä kuin olin kuvitellut ja olen tehnyt niitä jo useamman satsin. Missä olisinkaan ilman tilaustöitä!

Floora & Fauna

Sokeripommien lisäksi käsissäni syntyy välillä sentään muitakin fimoiluja. Tällä kertaa luvassa on muun muassa kasveja ja eläimiä.

Osa näistä kuvista on saanut odotella läppärillä aikansa ja esimerkiksi kirjat ja kaktukset olen muovaillut jo viime vuoden alussa. Örkkimörkit ovat näistä kaikkein vanhinta tuotantoa, sillä tein ne jo toissa vuoden Halloweeniksi.

Se, että saatan välillä postata parikin vuotta vanhoja luomuksia, johtuu omasta bloggaustyylistäni; tykkään koota aina yhden otsikon alle sopivan kokoelman eri töitä ja joskus niitä sopivia töitä pitää kerätä vähän pidempään. En tiedä, osaanko luopua tuosta tyylistä - tai tahdonko edes. Toisaalta yhden tai kahden työn postaaminen kerrallaan niiden valmistumisjärjestyksessä voisi olla selkeämpää lukijan kannalta. Postauksissa olisi myös vähemmän työtä ja niitä voisi julkaista useammin. Esimerkiksi joulukalentereiden postaus on kivaa, kun saa julkaista joka päivä jotain uutta! Saapa nähdä, mitä tämä uusi blogivuosi tuo tullessaan. Kaikki ennen vuodenvaihdetta valmistuneet työt tuon blogiin ainakin ihan entiseen malliin.

Sieniä tein ensimmäisen kerran syksyiseen kerroskakkuuni ja jotenkin ne jäivät kummittelemaan ajatuksiini. Meni kuitenkin aika kauan ennen kuin tartuin ajatukseen kiinni ja kokeilin muovailla samalla tyylillä kärpässieniä. Tein jokusia sienikokeiluja myös litteänä versiona, kun sopivan muotoinen muottikin sattui löytymään.

Elukkapuolen riipuksia edustavat tällä kertaa leppikset ja ampparit. Pari leppäkerttua muovailin jo toissa vuoden kesällä lahjakorviksia varten ja nyt tein niitä pienen satsin myyntiinkin. Nämä litteät ampparit taas ovat ensimmäiset laatuaan ja ainoiksi kokeiluiksi ne taitavatkin jäädä.

Pidän kovasti erilaisista kehysriipuksista. Aiemmin olen tehnyt massasta esimerkiksi sydänkehyksiä ja nyt halusin kokeilla vastaavaa kukkamuoteilla. Näistä tulee ainakin minulle retrofiilis. Innostuin niin että tein kukkia monessa eri värissä. Tein yhdestä kukkaparista korvikset, jotka tulevat näytille ensi kerralla - loput kukat menivät myyntiin.

Omppuriipuksia olen myös tehnyt lisää, tällä kertaa pienessä koossa. Omppuja on niin hauska tehdä, että palasin niiden pariin kaikkien uusien kokeilujen lomassa. Uusista fimoiluista puheen ollen, lakkariipukset olivat sellaisia. Niistä tuli vähän liian kulmikkaita, ei ihan niin nättejä kuin kuvittelin. En juurikaan edes tavoittele täysin realistista ulkonäköä fimohahmoihini, mutta olisi kyllä kiva oppia tekemään ihan oikean näköisiä marjoja!

Joulukalenteri, luukku 5

Tässä tulee taas yksi haastavampi, mutta todella palkitseva tilaustyö, jonka toteutin äidin pyynnöstä. Kokeilin auringonkukkia ensin omalla mallillani, mutta niistä ei tullut kovin nättejä. Onneksi löysin Youtubesta aivan ihanan ohjeen, jota mukaillen kukista tuli oikein kivan näköiset. En oikein osannut arvioida terälehtiä oikean kokoisiksi videon perusteella, joten mun kukista tuli aika lailla isommat. Muokkasin ohjetta muutenkin vähän itselleni sopivammaksi, kun esimerkiksi ihan kaikkia tarvittavia työkaluja tai materiaaleja ei kaapista löytynyt.

Kevään korvalla

Olen suorittanut kevätsiivousta korutarvikelaatikoissani ja päädyin laittamaan ison kasan helmiä ja korunosia Facebook-kirppikselle. Pitkään jemmatut lucitekukat olivat menossa samaan paikkaan, mutta jotenkin sitten kuitenkin viehätyin niistä uudelleen pitkästä aikaa ja intouduin askartelemaan keväisiä korvakoruja.

Näitä olisi voinut tehdä lähes loputtomiin, sillä oli niin hauska keksiä erilaisia kokonaisuuksia; yhdistellä kukkia helmiin, helmihattuihin sekä lehtiin ja pinota kukkia päällekkäin. Nuo kukat on niin kauniita, että niiden kanssa on vaikea epäonnistua. Lopputulos on aina ihana! Kukkakorviksista tulee myös mukavan kevyitä.

Mikä on sun suosikkipari? Itse taidan pitää eniten ihan ensimmäisestä kuvasta, koska nuo isot kukat on niin ihania. Tykkään kyllä myös alimpien kuvien kerroskukkakorviksista, ne on juuri sopivan överit ja ehkä parhaimman väriset omaan makuuni.

Syksyn satoa

Kaunein vuodenaika on täällä taas ja ihanasta ruskasta ei voi olla ammentamatta koruihinkin. Tämä sama pakkomielle pukkaa päälle joka syksy ja tänä vuonna ruskailut syntyivät tietenkin enimmäkseen Fimosta.

Voihan macaron, näitä ei vaan voi olla koskaan liikaa. Itse en oo ainakaan vielä lähellekään kyllästynyt tekemään tai katselemaan macaroneja. Tekniikoissakin riittää vielä hiomista. Tällä kertaa puin leivokset syksyn väreihin ja kokeilin täytteeseenkin ensimmäistä kertaa jotain muuta kuin valkoista. Tuplaruskeasta pikkumacaronista tuli mun mielestä herkullisen suklaisen näköinen. Keltaoranssi macaronrimpsu pääsi äidin uuteen lompakkoon roikkumaan.

Tässä on nyt se rannekoru, jonka mainitsin jossain aiemmassa postauksessa. Silloin sivusin Skinner blend -tekniikkaa, jota olen siis mukaillut noita lehtiä tehdessä. Oikeassa Skinnerissä ilmeisesti käytetään nimenomaan kolmion muotoisia värialueita, kun taas itse oon kokeillut toistaiseksi tasaisten pötkylöiden sekoittamista. Ihanaa liukuväripintaa tuntuu syntyvän ihan molemmin tavoin, vaikka omalla (=laiskalla) tyylilläni eri värien rajat jäävät joskus hieman liian terävästi näkyviin. Tein parista ylimääräisestä, punaisesta lehtiriipuksesta vielä korvikset.

Äiti tilasi itselleen simppelin, syksyisen puuhelmikorun ja ruskan sävyiset lehtikorvikset, joissa oranssi saisi olla pääosassa. Lehtikorvisten idean äiti löysi sannArtin nettikaupasta. Käytin lehtiin silikonimuottia, joka ei ollut kovin yhteistyöhaluinen, mutta kai niistä lopulta ihan kivat tuli. Sekamassaa jäi vielä vähän jäljelle ja käytinkin sen heti simppeliin riipukseen, jonka ripustin samettinaruun kaulakoruksi.

Rusetit jakoon (arvonta)

Etsiskelin Youtubesta uusia fimoiluideoita ja löysin ohjevideon rusettien tekoon.  Silikonimuotilla olen rusetteja tehnyt useasti ennenkin ja vapaalla kädelläkin jonkinlaisia, mutta tätä tyyliä kokeilin ihan ensimmäistä kertaa. Musta näistä tuli ihan kivoja, vaikka osa toki onnistui paremmin kuin toiset ja eri kokoisiakin näistä tuli, mutta se on aina vähän sellaista totuttelua kun alan jotain uutta massajuttua kokeilla. En ole enää ihan varma, mitä videota käytin rusettien tekoon vai yhdistinkö kenties eri ohjeita, joten linkitys saa nyt jäädä. Polymer clay bow tutorial lienee oikea hakusana, jos ohjeita tahtoo Youtubesta etsiä.

Violetti rusetti, jota ei ekasta kuvasta löydy, päätyikin melkein heti valmistuttuaan kirjanmerkkiin, joka on jo täällä ollutkin näytillä. Sinisen rusetin yhdistin lasipalloon, jonka sisällä on kuivattu kukka. Näin syntyi kivan romanttinen kaulakoru.

Kokosin ruseteista ja pallomacaroneista pari avaimenperää, jotka aion nyt arpoa. Avaimenperien materiaaleina ovat siis polymeerimassa ja korumetalli. Korua voi käyttää myös esimerkiksi laukku- tai kalenterikoruna.

Suoritan kaksi korukohtaista arvontaa ja valitsen näin ollen myös kaksi voittajaa. Kommentoi alle, kumman avaimenperän arvontaan tahdot osallistua (vihreä/ valkoinen). Jätä myös sähköpostiosoitteesi, jos en muuten sinua tunnista. Jos et tahdo ilmoittaa sähköpostiasi julkisesti, voit ''tunnistautua'' kommentin jättämisen jälkeen lähettämällä minulle viestin osoitteeseen marikankoruilut@gmail.com tai ottamalla yhteyttä Facebookin kautta. Viimeinen osallistumispäivä on lauantai 22.9.2018.

P.S. Palkintojen postitus ainostaan Suomen sisällä. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Onnea matkaan. ♥

Sinistä ja valkoista

Vanha koulukaverini löysi viime vuoden lopulla korumyyntisivulleni ja tykästyi massahahmoisiin avainkoruihini. Hänen massakissakorunsa valmistui alkuvuodesta ja onkin ollut jo näytillä täällä. Kisukorun jälkeen sain vielä väkertää monta herkkää rannekorua samaan osoitteeseen.

Korupiikeillä linkitettyjä rannekoruja syntyi kaikkiaan neljä hieman eri tyylistä, arkisiin ja juhlavampiin tilanteisiin. Valkoisten helmien materiaali vaihtelee lasista puuhun ja kiveen. Rapulukko osoittautui käytössä turhan hankalaksi, joten kokeilimme myös magneettilukkoja, vaikka epäilin, että omani olisivat liian heikkoja. Tilaaja vaihtoikin ne lopulta itse vahvempiin yksilöihin.

Hieman haastavampaakin projektia saapui, kun hän pyysi kolminkertaista vaijerirannekorua työkaverinsa vastaavanlaisen käsikorun pohjalta. Väritoiveet olivat valkoinen ja roosa. Jälkimmäistä ei valitettavasti varastoistani löytynyt oikeassa koossa, joten päädyimme sen sijaan hentoon persikanoranssiin. Haastavan korusta teki se, että helmet piti saada pysymään paikoillaan, tiukasti lähekkäin. Erityisen haasteen, etenkin päättelyvaiheessa, loi myös koruvaijerin pujottaminen kuusi kertaa saman kiinnityshelmen läpi.

Eräs vakiotilaaja kertoi tarvitsevansa kesän juhliin uuden korusetin, jota aloimmekin yhdessä pohdiskella. Hänen juhlamekkonsa edustan kannalta pitkä kaulakoru olisi paras ratkaisu. Toiveissa oli myös kaulakoruun sopiva rannekoru sekä korvikset.

Olin juuri ennen tilausta ostanut sinisiä makeanveden- ja kivihelmiä, jotka sopivat sävyiltään loistavasti yhteen asiakkaan mekon kanssa. Pitkä kaulakoru sai mukavaa keveyttä hopeoidusta kuparilangasta ja kauniit korulinkit toimivat mielenkiintoisina yksityiskohtina. Riipukseksi valitsimme hauskan lasipallon, jonka sisällä on oikea kukka. Tämä kesäinen riipus oli myös hyvin tuore hankinta - aivan kuin olisin ennustanut tilaustyön saapumisen.

Rannekoru ja korvikset valmistuivat sukkelaan kaulakorun vanavedessä. Ihan loppumetreillä asiakas toivoi vielä rypässormusta setin täydennykseksi. Vastaavanlaisen sormuksen olen tehnyt hänelle jo aiemminkin.