Sininen ja pronssi ne yhteen soppii...

Halusin laittaa pronssin värisiä koruja näytille ja huomasin, että on tullut yhdistettyä pronssia aika paljon juuri siniseen väriin. Ainakin omat silmäni tykkäävät tästä yhdistelmästä. Mitä te tykkäätte? Musta tuntuu kyllä, että pronssi elävöittää kivasti ihan mitä tahansa väriä, sen verran hullaantunut olen siihen juuri nyt. Taitaa olla pronssikausi meneillään.

Mukavia viimeisiä kesäpäiviä kaikille, kohta saadaan ihana syksy!

 

Kilisee, kilisee rannekoru

Tänään oon saanut koko päivän nauttia kauan kaivatusta vieraasta, ihanan viileästä tuulesta. Viivythän vielä muutaman päivän, viivythän? Ihanaa virkistäytyä välillä ennen uutta helleaaltoa. Mulla ei ole kunnon tuuletinta, eikä 30+ asteessa jaksa tehdä paljoa mitään, ei ainakaan päivittää blogia kun läppäri vaan kuumentaa sisätiloja entisestään.

Tuli sitten kuitenkin kirppispöytä varattua tähän helteiden keskelle, joten hintalappuja oli väännettävä muutamana päivänä kirjaimellisesti hiki hatussa. Myyntiin meni lähes pelkästään koruja ja pelkille korviksille väsäsin melkein sata hintalappua (+pussitus yms.) joten kyllä siinä tekemistä taas riitti. Onneksi ei tarvitse itse olla koruja myymässä - kauppiastätinä hääräily on ihan kivaa, mutta ei näillä ilmoilla. Joko mainitsin, että vihaan hellettä?

Jostain mystisestä syystä mulla on tällä viikolla soineet joululaulut päässä, siitä otsikkokin johtaa. Ehkä viileämmän sään kaipuu vei mut joulun tunnelmiin. Nämä rannekorutkin on kulkusten lailla kiliseviä - osa kilkuttaa vähän enemmän kuin toiset. Pitäähän koruista lähteä vähän ääntäkin, eks jeh?

Narutusta

Kylläpä on vierähtänyt pitkä aika siitä, kun viimeksi päivitin blogia. Pari viikkoa tässä välissä meni kesäflunssaa potiessa ja sen jälkeen aika kuluikin sitten rästihommia tehdessä. Eikä tämä tekstin tuottaminenkaan tunnu olevan niin helppoa, miltä se näyttää tai millaiseksi sen luulin.

Narukorut kuuluvat mun mielestä ehdottomasti kesään. Ohuehkon narun kaveriksi sopivat mainiosti puuhelmet ja näitä kahta olenkin yleensä yhdistellyt. Alla olevissa naruissa on kuitenkin enimmäkseen kaikkea muuta kuin puuta, sillä joskus vaihtelu virkistää. Miten hauskaa tavallisten solmujen teko voikaan olla! Yksinkertaiseen kesäkoruun pyrkiessä ei yhden korun tekoon mene paljoa aikaakaan.

Korvakilluttimia (osa 2)

Löysin pitkän ajan jälkeen vanhan ystäväni Stephen Kingin ja viime aikoina on tullut luettua enemmän kuin koruiltua. Toki joka päivä on päästävä vähän jotain näpertämään - jos ei muuta niin pari metallilankasilmukkaa on ainakin kieputeltava.

Perjantaina kävin viimein ostamassa lisää valkoista polymeerimassaa ja massatyöt pyöriikin jo päässä. Huomenna pääsenkin massailemaan kahden pienen tytön kanssa, jännittää mitä kaikkea kivaa he saavat aikaan! Sen verran tarkkaan pitää kuitenkin vahtia ja opastaa, etten voi samalla tehdä omia massajuttujani, mutta myöhemmin sitten. Pitäkäähän peukkuja pystyssä, jotta saan aikaan muutakin kuin epämääräisiä massamöykkyjä!

Mutta tänään tällaisia, killuttimia korviin.

 

 

P.S. Lämpimästi tervetuloa lukijaksi, kirsema! ♥ Blogia näyttäisi lukevan toinenkin uusi ihminen, mutta en näe hänen nimeään/ tietojaan. Tervetuloa sinullekin, joka tapauksessa! ♥

Karkkia vai kiveä?

Kylläpä sää muuttui taas ankeaksi ja kylmäksi. Sitä ennen muutama tosi kuuma päivä... Saisiko tuosta jotain välimuotoa, kiitos? Taidan vain olla tyypillinen suomalainen, jolle mikään sää ei kelpaa. Viileässä ilmassa on se etu, että siivous on mukavampaa. Olisinpa voinut jättää siivouksen tähän päivään superkuuman lauantain sijaan. Yösiivoustako noilla helteillä pitäisi harjoittaa?

Olipahan ainakin hetken aikaa siistiä, kunnes talo alkoi taas täyttyä siitepölystä. Sitä tulee ihan uskomattomia määriä sisään ikkunoista ja joka paikka on hetkessä ihan keltainen. Onneksi en ole sentään pahemmin allerginen, mitä nyt vähän tulee niistettyä tavallista enemmän.

Eksyinkö aiheesta? Kivihelmikoruja piti tulla tänään mainostamaan. Nämä kivihelmet ovatkin kesäisen pirteitä väreiltään ja kuoseiltaan, osa ihan kuin karkkeja.

Pieneen kätöseen

Lasten rannekoruja aloin tehdä kovan kysynnän vuoksi. Mulla oli aluksi myynnissä vain aikuiseen ranteeseen sopivia koruja (ja aikuisten koruja ylipäätään) ja moni pieni tyttö oli kovin pettynyt, kun joku kaunis rannekoru olikin omaan käteen liian suuri. Ei sellaisia pieniä surukasvoja kauaa pysty katsomaan, seuraavalla myyntikeikalla oli jo iso valikoima erilaisia pienten tyttöjen koruja mukana.

Pikkuväelle suunnattujen korujen määrä kasvaakin mulla koko ajan. Tyttösille on jo tarjolla kaula- ja rannekoruja ja parhaillaan suunnitteilla on massakoruja poikasille. Eilen olin jo aloittamassa innokkaan massailun, kunnes huomasin valkoisen massan (jota juurikin siis tarvitsin) loppuneen kokonaan. Miksi tarpeiden huomaa loppuneen aina vasta siinä vaiheessa, kun inspiraatio iskee?  

Kevättä ilmassa

Lintujen laulua, luonnon heräilyä, kirpeitä aurinkoisia päiviä, koirankakkakeskusteluja... Sepä se, kevät on täällä. Lämpötilat pomppivat vielä ylös ja alas, mutta hiljalleen liikutaan kohti ihanaa, lämmintä kesää. Ainakin toivon, että edessä oleva kesä on lämmin!

Valon lisääntyminen virkistää mieltä ja saa koruiluun ihan uutta potkua. Kuin huomaamatta koruihini hiipii tavallistakin enemmän kirkkaita värejä ja kukkia sekä siivekkäitä olentoja.

Näistä koruista osa on kylläkin jo ''vanhoja'', sillä en ole kaikkia tuoreimpia ehtinyt vielä kuvata. Keväisiä nämä ovat yhtä kaikki, ainakin omaan silmääni.