sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Metallilangat käsissä


Ystävänpäiväarvonta on nyt päättynyt ja voittaja on selvillä. Onnittelut sinulle, Elise H! Kiitos kaikille osallistuneille mielenkiinnosta, teitä oli enemmän kuin odotin. Eiköhän me taas joskus jotain kivaa arvota.

En olekaan aikoihin askarrellut lankahelmiä. Läppäriltä löytyi kuitenkin joitain kuvia, jotka eivät vielä ole blogiin päätyneet. Kas tässä silmänkarkkia, olkaapa hyvät.








Viimeisen kuvan kiekurahelmet eli lasihelmiriipukset ovat kylläkin tuoreita aikaansaannoksia, mutta muilta osin oon viime aikoina intoillut ihan muista väkertelyistä, kuten fimoilusta. Lankahelmiä kerkesi jo kertyä se tavoittelemani 5000 kappaletta, jee! Ehkäpä sitten kun taas innostun lankailusta, voinkin alkaa tavoitella viittätuhatta kiekuraa.


torstai 8. helmikuuta 2018

Ystävänpäiväarvonta


Onko sinulla joku erityisen rakas ystävä, jonka kanssa tahtoisit olla bracelet buddies niin kuin Joey ja Chandler konsanaan? Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa yhteensopivat rannekorut itsellesi ja valitsemallesi ystävälle. Rannekoruissa on puuhelmiä ja korumetallia sekä polymeerimassasta askartelemani sydänriipukset.






Korut arvotaan kaikkien tähän postaukseen kommentoineiden kesken. Muistathan jättää tarvittaessa myös sähköpostiosoitteesi tunnistamisen ja yhteydenpidon helpottamiseksi.

Arvonta oli tarkoitus suorittaa jo ystävänpäivänä, mutta koska tämän postauksen julkaisu viivästyi, siirretäänkin arvontapäivä ensi viikon sunnuntaille. Osallistumisaikaa on siis vielä koko lauantai ja 18. päivä julkaistaan voittaja, johon otan yhteyttä myös henkilökohtaisesti. Tsemppiä kaikille tasapuolisesti!


sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Massa taipuu


Ennen uudempien, tämän vuoden puolella valmistuneiden korujen esittelyä olen koostanut vielä viimeiset viimevuotiset tilaustyöt yhteen postaukseen. Nämä ovat siis kaikki massailutilauksia.





Äiti tilasi korviinsa kantarellit ja rusettikisut - ja minä tietysti toteutin. Sieniä oli erityisen hauska tehdä, sillä mitään vastaavaa en ollut ennen muovaillut. Tyylilleni uskollisena tein sienistä hyvin yksinkertaistetut, ei kovin realistiset mutta silti todennäköisesti tunnistettavissa olevat. Rusettien muotoa mietiskelin uudelleen ensimmäisten rusettikissojen jälkeen ja mielestäni tämä uusi muoto on onnistuneempi kuin alkuperäinen, pehmeäreunainen rusetti.





Elukoiden vakkarihamstraaja, koruilijatoveri HelmiPopista, tilasi jälleen uusia massahahmoja. Tuttujen kisujen ja pöllöjen lisäksi askartelin kokeeksi mukaan yhden leppäkertunkin. Leppis näytti kyllä mielessäni paremmalta kuin valmiina hahmona, joten kokeeksi tämä taitaa jäädäkin.







Loppuvuodesta pääsin pitkästä aikaa askartelemaan pari massahahmoavainkorua. Molemmat menivät samalle asiakkaalle. Ihanan raikkaan naamiokisukorun lisäksi toivottiin maltillisemman väristä pöllökorua, jossa pöllöjen vartalot olisivat tavanomaisen tumman ruskean sijaan mustia. 

Olen suunnitellut teille jotain kivaa tulevan ystävänpäivän kunniaksi, mutta siitä lisää ensi kerralla. ♥


lauantai 20. tammikuuta 2018

Värien vuosi 2017




On aika laittaa viimeinen piste Vuosi väriterapiaa -haasteelle koosteen muodossa. Haasteen nostattamia ajatuksia kirjoittelinkin jo viimeiseen kuukausipostaukseen, joten minun koosteeni onkin hyvin kuvapainotteinen. Jokaisen kuukausikollaasin alapuolelta löytyy linkki oikeaan postaukseen.







































Jos joku etsii tälle vuodelle uutta haastetta, kannattaa kurkata vaikkapa Tavaroiden taikamaailma -blogin Vuodenaika-haastetta. Itse olen vielä kahden vaiheilla, lähdenkö heti uutta haastetta toteuttamaan, mutta kyllähän tuo mielenkiintoiselta vaikuttaa. Aihe on tarpeeksi laaja, jotta tilaa jää myös luovuudelle ja neljä työtä vuodessa kuulostaa mukavalta ehtimisen kannalta.


lauantai 13. tammikuuta 2018

Legoja ja siluetteja


Viime vuodelta jäi aika lailla tilaustöitä, joita en ehtinyt blogiin laittaa. Niitä on niinkin paljon, että päätin jakaa ne kahteen osaan. Toisessa tilaustyöpostauksessa esittelen viime vuoden massailuja ja tässä ensimmäisessä sitten niitä muita tilaustöitä.







Nämä kutistemuovikorut mainitsin jo joulukalenterin luukussa 2. Sain siis tilauksen kahdesta kaulakorusta, joihin haluttiin melko suuriksi riipuksiksi kutistemuovikissa ja -hevonen. Nauhaksi toivottiin jotain säädettävissä olevaa, joten käytin vahattua puuvillanarua, johon tein yksinkertaiset liukusolmut.

En oo koskaan osannut piirtää hyvin ja siksi riipuksista tulikin eläinten siluetit, joihin pöllin mallit törkeästi netistä. Tuo musta kutistemuovi on kyllä jännää; se on ennen paistoa toiselta puolelta sileä ja toiselta karhea. Tuo karhea puoli muuttuu paistossa sitten ihanan pehmeäksi ja nukkaiseksi pinnaltaan. En edes tiedä, kumpi puolista on sitten se oikea, mutta minusta nukkapuoli on ainakin kauniimpi.






Myös tästä heijastinpallosta puhuin joulukalenterin aikana; tästä lähti liikkeelle se helmipalloinnostus, joka näkyy luukussa 10 ja jatkuu edelleen. Joulukuun värihaastepostauksessakin helmipalloja esiintyy. Tämä heijastinpallo ei kylläkään ollut mikään tilaustyö, vaan lähti omasta aloitteesta, mutta otan sen kuitenkin mukaan tähän postaukseen - muuten se jäisi yksinään pyörimään arkistoihin.

Tilasin heijastavia akryylihelmiä sen kummemmin ajattelematta, miten niitä käyttäisin. Aina fiksu lähtökohta, eikö? Muistin sitten nähneeni jossain hauskan näköisiä helmipalloja ja mietin, osaisinko tehdä sellaisia. Ohjekin löytyi ja kunhan pallon tekoon pääsi sisään, se olikin tosi helppoa - ja ai että, miten koukuttavaa.

Helmitilauksen kanssa kävi munkki, olin nimittäin sattumalta tilannut juuri helmipalloon tarvittavat 30 helmeä. Kokoamiseen käytin pehmeää ja ohutta, mustaa Artistic wirea, joka on mielestäni juuri passelia suunnilleen tämän kokoisten pallojen tekoon. Lanka joustaa mutkissa, mutta on kuitenkin tarpeeksi jämäkkää, jotta pallosta ei tule liian vetelää. Kiinnittimeksi laitoin mustan avainclipsin ja väliin pätkän vahattua puuvillanarua puuhelmen kera.







Hartsiruusukirjanmerkkejä olen tehnyt ennenkin ja nyt niitä tilattiin muutama lisää. Mukavan simppeliä ja nopeaa puuhaa liimata ruusu valmiiseen pohjaan - eikä Lego-korvistenkaan tekoon kauaa mennyt. Lego-korut on pyörineet mielessäni vuosikaudet, mutta niitä ei oo vaan sitten tullut tehtyä, joten tosi kiva, että niitä nyt pyydettiin. Onhan nuo vaan tosi hauskoja! Vaikeuksia oli kyllä löytää jemmasta tarpeeksi hyväkuntoisia palikoita, niin innokkaasti niillä on isoveikkojen kanssa pieninä leikitty.







Vähän ''perinteisempiäkin'' koruja pääsin viime vuonna tilauksesta tekemään. Lego-korvisten tilaajalle lähti myös pitkähkö, ruskea-turkoosi kaulakoru sekä rannekoru violeteilla helmillä ja ruusukullan värisellä metallilangalla. Ihanan vaihtelevia tilaustöitä olen saanut tehdä - jotain uutta ja jotain vanhaa, nopeita ja pidempikestoisia töitä, haastavaa ja helpompaa. Toivottavasti pääsen tänäkin vuonna toteuttamaan mahdollisimman monipuolisesti asiakkaiden toiveita.


sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Joulukuun hohteet


Vuoden viimeinen (ja pahin) flunssa on nyt osaltani selätetty. Tunnollisena bloggaajana kaaduin sänkyyn vasta joulukalenterin viimeisen luukun jälkeen ja paranin juuri ajoissa toimittaakseni viimeisen Vuosi väriterapiaa -haastepostauksen ajallaan. Nyt olo onkin supervirkeä viikon lepäilyn jälkeen!

Suurimman osan haasteen väreistä heitin arvalla, mutta muutaman valitsin ihan tarkoituksella tietylle kuukaudelle. Tammikuun sävyt valikoituivat ostamieni nappien perusteella ja helmikuusta tuli punainen ystävänpäivän vuoksi. Joulukuun postaukseen halusin kultaa, sillä pidin niin paljon Korukoukussa-blogin vastaavasta, vuoden takaisesta, värihaastepostauksesta. Korujen upea hohde ei välity kuvista läheskään tarpeeksi hyvin, mutta parempaan en näillä kuvauskeleillä pystynyt.




Mitä metalleihin tulee, pidän eniten (kirkkaan) hopean värisestä. Kultaa, pronssia, kuparia ja mustaa tulee käytettyä harvemmin, ehkä liiankin harvoin. Tällainen haaste onkin mukava, koska se tökkii vähän pois mukavuusalueelta ja ''pakottaa'' käyttämään niitäkin värejä, jotka itseltä välillä unohtuvat tai joista ei niin hirveästi pidä.

Ihan pakkohan mun oli jatkaa helmipallojen tekoa vielä vähän joulukalenterin ulkopuolellakin. Palleroisten ohjehan löytyy muun muassa täältä. Söpöistä, pienistä kultapalloista syntyi kivat korvikset kullan värisen ketjun kera. Enpä ihmettelisi, jos helmipallokoruja valmistuisi vielä yksi jos toinenkin ensi vuoden puolella...









Tarkoitukseni oli linkittää jokin koru kullatulla kuparilangalla, mutta se olikin päässyt varastoistani loppumaan. Lanka on sen verran hintavaa, etten tohtinut ostaa sitä haastetta varten, varsinkaan kun en ole ihan varma, missä määrin tulen koruilua ensi vuonna harrastamaan. Tilaustöitä otan kyllä jatkossa vastaan ihan kuten ennenkin ja lahjaksi saattaa syntyä jotain uutta kivaa, mutta myyntivaraston kasvatus jää todennäköisesti vähemmälle - nyt kun olen sitä saanut niin mukavasti pienennettyäkin, myyntisivun alelaarin ansiosta. Lisäksi läppärin kätköistä kyllä löytyy ihan mukavasti koruja, jotka eivät ole vielä ehtineet myyntiin asti.







Tyydyin siihen ratkaisuun, että joulukuun koruni sisältävät ainakin sekä kullan värisiä helmiä että korunosia. Jotain jännää väriyhdistelmääkin tahdoin saada mukaan ja jännin minusta on tuo kullan ja valkoisen kumppanuus. Musta-fuksia-kultainen koru on kuitenkin lempparini kaikista, ei kovin yllättävästi.

Tämä värihaaste on kyllä todella kivasti potkinut takapuoleen koko vuoden ajan. Koruilufiilis on ollut vähän hukassa ja kuukausittainen väriteema on inspiroinut mukavasti. Mieli tuntuu haikealta, vaikka toisaalta kyllähän tämä vei myös paljon aikaa, jota jää nyt enemmän muille puuhille. Lempikuukauteni olivat ehdottomasti violetti huhtikuu ja musta marraskuu - haastavimpia taas keltainen kesäkuu sekä oranssi syyskuu. Mitään uusia lempivärejä en sinänsä löytänyt, vaan nämä suosikit ja inhokit olisin voinut arvata jo ennen haastetta. Jatkossa yritän kuitenkin pitää mielessä, että niitä inhokeitakin voi oppia sietämään tai jopa niistä tykkäämään, kunhan löytää juuri oikean sävyn tai sopivan värikaverin.

Harmittamaan jäi ainoastaan se, etten ehtinyt tehdä haastepostauksiin niin monia polymeerimassatöitä kuin olisin tahtonut. Ehkä olisi pitänyt tehdä vain yksi tai kaksi korua per kuukausi, niin olisi ehtinyt muovailla kaikkea kivaa. Luulen kyllä, että ensi vuoden puolella pääsen toteuttamaan omia massajuttujani. Sain joululahjaksi uusia massailutarpeitakin, joita pitää tietenkin testailla. Vuosi alkaa kuitenkin heti parilla elukkatilauksella ja yhdellä tosi mielenkiintoisella koruprojektilla, mutta eiköhän niitä omiakin juttuja ehdi.

Haasteen emäntä Mira (Sirpukan solmuissa) on paitsi vetänyt haastetta huikeasti myös osallistunut siihen itse. Itselläni olisi varmaan hajonnut pää. Olen käynyt välillä kurkkimassa, mitä emäntäblogin puolella tapahtuu, mutta valitettavasti olen ennättänyt katsastamaan muiden osallistujien haastetöitä ihan hävettävän vähän. Onneksi Mira onkin keksinyt, että tehdään koko väriterapiavuodesta vielä  koostepostaukset. Niistä voikin kätevästi ihastella, mitä kukin on vuoden aikana saanut aikaan. Iso kiitos Miralle aivan ihanasta, inspiroivasta, mukaansatempaavasta ja mukavan haastavasta värivuodesta!