torstai 5. joulukuuta 2019

Joulukalenteri, luukku 5




Tässä tulee taas yksi haastavampi, mutta todella palkitseva tilaustyö, jonka toteutin äidin pyynnöstä. Kokeilin auringonkukkia ensin omalla mallillani, mutta niistä ei tullut kovin nättejä. Onneksi löysin Youtubesta aivan ihanan ohjeen, jota mukaillen kukista tuli oikein kivan näköiset. En oikein osannut arvioida terälehtiä oikean kokoisiksi videon perusteella, joten mun kukista tuli aika lailla isommat. Muokkasin ohjetta muutenkin vähän itselleni sopivammaksi, kun esimerkiksi ihan kaikkia tarvittavia työkaluja tai materiaaleja ei kaapista löytynyt.


keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Joulukalenteri, luukku 4






Tämänvuotisesta blogijoulukalenteristani löytyy jokunen herkkuluukku ja tässä tulee niistä ensimmäinen. Toteutin asiakkaalle kaksi paria mokkapalakorviksia hopeisilla koukuilla. Mokkapalat ovat yksi lemppariherkuistani valmistaa, sillä niissä yhdistyy kaksi minulle mieleistä tekniikkaa; möyhentäminen (=leikkuupinnan rapsuttelu kuohkean näköiseksi) ja nestemäisellä massalla kuorruttaminen. Strösseleitäkin on aika kiva leikata ja asetella paikoilleen!


tiistai 3. joulukuuta 2019

Joulukalenteri, luukku 3




Nyt avataankin yksi lemppariluukuistani! Tämä tilaustyö oli vähän työläämpi ja tuotti hieman päänvaivaa, mutta sitä palkitsevampaa oli saada työ valmiiksi. Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen ja parasta oli toteuttaa taas jotain itselle ihan uutta, jota en olisi koskaan omin päin lähtenyt kokeilemaan. Kiitos kuuluu tietenkin asiakkaalle, joka luotti taitoihini ja tilasi useammatkin suurikokoiset korvakorut - niistä lisää myöhemmissä luukuissa. 


maanantai 2. joulukuuta 2019

Joulukalenteri, luukku 2




Toisesta luukusta paljastuu reiällisiä pillereitä kahdessa eri muodossa. Arvelen, että näistä syntyy koruilijatoverin käsissä avainkoruja - tai ehkä korviksia, ken tietää.

(mutta barbie ei)


sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Joulukalenteri, luukku 1


Se tulee sittenkin myös tänä vuonna - ei ihan siinä muodossa kuin alunperin suunnittelin, mutta tuleepa kuitenkin. Blogijoulukalenterini on ollut joka vuosi ihan erityylinen ja tajusinkin, että voin tehdä siitä tälläkin kertaa ihan minkälaisen vaan.  Ainoa asia, josta pidän kiinni on se, että luukkuja on vähintään 24.

Kirjoitin pari postausta sitten, etten ehtisi tänä vuonna julkaista joulukalenteria ollenkaan, koska tilaustyöt ovat vieneet niin paljon aikaani. Mietiskelin kuitenkin, voisiko nämä kaksi elementtiä yhdistää - ja miksipä ei? Tänä vuonna blogijoulukalenterini pitää siis sisällään viime kuukausina toteuttamiani tilaustöitä. Näin saan myös postattua nämä työt hyvin nopeasti ja tehokkaasti näytille, jotta ensi vuoden puolelle ei jää roikkumaan liian monia vanhoja töitä.

Nyt seuraa shokkipaljastus; kaikista luukuista löytyy fimomassailuja! No joo, ehkä kukaan ei järkyttynyt, ovathan fimoilut hallinneet blogiani jo jonkin aikaa - kuten myös tilaustöitäni. Itse asiassa tämän vuoden ensimmäiset (ja viimeiset) helmityötilaukset ovat minulla vasta parhaillaan työn alla. Varsinaista jouluista sisältöä löytyy loppukuun luukuista, enemmistö on ihan kaikkea muuta, mutta kivoja ja erilaisia fimoiluja on luvassa joka tapauksessa. Tervetuloa mukaan!




Ajattelin aloittaa tämän kalenterin rempseästi ja ensimmäisestä luukusta löytyykin hauska, pinkki flamingokorusetti. Korviksiin toivottiin hopeiset koukut ja vaaleanpunainen palloketju kruunaa kaulakorun. Come on, pelican!

tiistai 5. marraskuuta 2019

Haaste 365: Viisi muistokorua




On aika saattaa tämänvuotinen blogihaaste päätökseen. Kyseessähän on siis Korukoukussa-blogin Haaste 365, jota sai lähteä tulkitsemaan ja toteuttamaan haluamallaan tavalla. Itse jaoin haasteen otsikon perusteella kolmeen postaukseen (3+6+5). Ensimmäisessä postauksessa saatoin loppuun kolme keskeneräistä projektia, toisessa esittelin kuusi neulomaani barbinvaatetta ja tätä viimeistä varten askartelin otsikon mukaisesti viisi muistokorua.

Koruilualustallani on jo pitkään pyörinyt sekalainen satsi aarteita lapsuudestani 90-luvulta ja nyt pääsin viimein väkertämään niitä uuteen uskoon. Oikeastaan osa tavaroista saattaa olla peräisin 2000-luvun alkupuolelta tai jopa 80-luvulta, mutta lapsuuteni rakkaita esineitä ne kuitenkin ovat.




Avaimenperiä tein kaksin kappalein ja niistä ensimmäiseen pääsi riipus, joka on jäänyt jäljelle kaulakorusta. Riipuksessa on pieni peili, jota kehystävä kuvasto mielestäni viittaa horoskooppimerkki jousimieheen. Muistelinkin, että kaulakoruja olisi ollut myynnissä erilaisia horoskoopeittain ja olen luultavasti ostanut korun joltain markkinoilta. Tosin en itse ole edes jousimies, joten.. ehkä vaan halusin tällaisen, mutta oikeaa horoskooppimerkkiä ei ollut saatavilla. Varmasti muistan vain sen, että koru oli minulle tärkeä. Lisäsin avaimenperään vielä pienen riipuksen, jossa komeilee Tenavat-sarjakuvan Tellu. Myös Tellu-korua on kovasti rakastettu, kuten sen kunnostakin näkyy. Muistaakseni olen saanut sen ihan tosi pienenä.




Toinen avaimenperä syntyi Muumi-riipuksesta, joka myös on jostain lapsuusajan kaulakorusta jäänyt jäljelle. Teksti riipuksessa kertoo sen olevan Iberon tuotantoa vuodelta 1993. Muistan oikein hyvin käyttäneeni kaulakorua, mutta siinä olleesta narusta (tai ehkä ketjusta) ei ole jäänyt muistikuvaa. Muumien kaveriksi laitoin yhden muovitutin, joka on ihka aito ysäritutti. Tuossa postauksen ensimmäisessä kuvassa on myös pari uudempaa tuttihankintaa, mutta tämä oranssi on ainoa, jonka lapsena sain. Muistan vieläkin miten paljon harmitti, kun kavereilla oli tutteja paljon enemmän. Mikä ihmeen juttu se muovituttibuumikin oli ja kuka sen aloitti? Niitähän ripustettiin siis esimerkiksi kaulaan.





Päiväkirjoja olen kirjoittanut lapsuus- ja nuoruusiässä useita ja onhan noita lukkojakin sitten kertynyt. Maalasin pari kauneinta kynsilakoilla ja nekin pääsivät sitten uusiokäyttöön. Kaulakoru on vähän siinä ja siinä tulenko sitä koskaan käyttämään, mutta minusta tuo palloketju vaan sopii niin hyvin tuohon lukkoon, että idea oli pakko toteuttaa. Laukkukorun sydänlukkoon liimasin vielä mielialasormuksesta jäljelle jääneen osan. Komeasti sormus jaksaa vielä vaihtaa väriä, harmi etten muistanut kuvata kaikkia värivaihtoehtoja. Postauksen ensimmäisessä kuvassa sormus on nähtävissä sinertävän sävyisenä.




Etsiskelin kovasti vanhaa Spice Girls-kaulakoruani tätä postausta varten - paremman puutteessa olisi kelvannut myös Leo DiCaprio-riipus. Kumpaakaan ei löytynyt, mutta sentään vanhan nimikoruni kirjaimet olivat jääneet talteen. Niistä askartelin itselleni uuden kuminauhakirjanmerkin. Olipa kiva nostalgisoida näitä töitä väkerrellessä ja kaappeja penkoessa löytyi kaikenlaista mielenkiintoista kamaa. Mitä lapsuuden aarteita sulla on jemmassa? Näkyykö postauksessa tuttuja esineitä?


sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Kesän makuja


Palataanpa hetkeksi kesäisiin tunnelmiin ja makustellaan näitä viilentäviä herkkuja. Makustelu tapahtuu tietenkin vain silmillä, sillä nämä kesäherkut on valmistettu Fimosta.





Mun oli ihan pakko kokeilla tehdä pikkuisia Twister-mehujäitä. Se ei taida ihan lempparimehujääni kuitenkaan olla, mutta varmasti yksi hauskimmista massailla. Jäätelötuutteja olen tehnyt ennenkin, mutta en näissä väreissä. Nyt makuja on yhteensä kuusi: vanilja, mansikka ja päärynä sekä uusina tuttavuuksina banaani, minttu ja suklaa.




Jäätelökeksit on vaan niin hyviä! Ja tällaisina miniversioina ihan tuhottoman söpöjä, vai mitä?





Tein muutaman pirtelön testimielessä ja näistähän tulikin ihan kivoja. Yksi pirtelötilauskin jo saapui. Tilaustöitä on tippunut muutenkin hyvin runsaasti tässä muutaman kuukauden aikana, joten postausaiheet ei ainakaan heti lopu kesken. Tosin tästä syystä en usko ehtiväni pitää tänä vuonna blogijoulukalenteria, vaikka kovasti tahtoisinkin. Se ei vaan oo mahdollista ainakaan siinä muodossa johon oon tottunut, mutta ehkä keksin jotain yhtä kivaa, mikä ei vie niin paljoa aikaa.