lauantai 13. tammikuuta 2018

Legoja ja siluetteja


Viime vuodelta jäi aika lailla tilaustöitä, joita en ehtinyt blogiin laittaa. Niitä on niinkin paljon, että päätin jakaa ne kahteen osaan. Toisessa tilaustyöpostauksessa esittelen viime vuoden massailuja ja tässä ensimmäisessä sitten niitä muita tilaustöitä.







Nämä kutistemuovikorut mainitsin jo joulukalenterin luukussa 2. Sain siis tilauksen kahdesta kaulakorusta, joihin haluttiin melko suuriksi riipuksiksi kutistemuovikissa ja -hevonen. Nauhaksi toivottiin jotain säädettävissä olevaa, joten käytin vahattua puuvillanarua, johon tein yksinkertaiset liukusolmut.

En oo koskaan osannut piirtää hyvin ja siksi riipuksista tulikin eläinten siluetit, joihin pöllin mallit törkeästi netistä. Tuo musta kutistemuovi on kyllä jännää; se on ennen paistoa toiselta puolelta sileä ja toiselta karhea. Tuo karhea puoli muuttuu paistossa sitten ihanan pehmeäksi ja nukkaiseksi pinnaltaan. En edes tiedä, kumpi puolista on sitten se oikea, mutta minusta nukkapuoli on ainakin kauniimpi.






Myös tästä heijastinpallosta puhuin joulukalenterin aikana; tästä lähti liikkeelle se helmipalloinnostus, joka näkyy luukussa 10 ja jatkuu edelleen. Joulukuun värihaastepostauksessakin helmipalloja esiintyy. Tämä heijastinpallo ei kylläkään ollut mikään tilaustyö, vaan lähti omasta aloitteesta, mutta otan sen kuitenkin mukaan tähän postaukseen - muuten se jäisi yksinään pyörimään arkistoihin.

Tilasin heijastavia akryylihelmiä sen kummemmin ajattelematta, miten niitä käyttäisin. Aina fiksu lähtökohta, eikö? Muistin sitten nähneeni jossain hauskan näköisiä helmipalloja ja mietin, osaisinko tehdä sellaisia. Ohjekin löytyi ja kunhan pallon tekoon pääsi sisään, se olikin tosi helppoa - ja ai että, miten koukuttavaa.

Helmitilauksen kanssa kävi munkki, olin nimittäin sattumalta tilannut juuri helmipalloon tarvittavat 30 helmeä. Kokoamiseen käytin pehmeää ja ohutta, mustaa Artistic wirea, joka on mielestäni juuri passelia suunnilleen tämän kokoisten pallojen tekoon. Lanka joustaa mutkissa, mutta on kuitenkin tarpeeksi jämäkkää, jotta pallosta ei tule liian vetelää. Kiinnittimeksi laitoin mustan avainclipsin ja väliin pätkän vahattua puuvillanarua puuhelmen kera.







Hartsiruusukirjanmerkkejä olen tehnyt ennenkin ja nyt niitä tilattiin muutama lisää. Mukavan simppeliä ja nopeaa puuhaa liimata ruusu valmiiseen pohjaan - eikä Lego-korvistenkaan tekoon kauaa mennyt. Lego-korut on pyörineet mielessäni vuosikaudet, mutta niitä ei oo vaan sitten tullut tehtyä, joten tosi kiva, että niitä nyt pyydettiin. Onhan nuo vaan tosi hauskoja! Vaikeuksia oli kyllä löytää jemmasta tarpeeksi hyväkuntoisia palikoita, niin innokkaasti niillä on isoveikkojen kanssa pieninä leikitty.







Vähän ''perinteisempiäkin'' koruja pääsin viime vuonna tilauksesta tekemään. Lego-korvisten tilaajalle lähti myös pitkähkö, ruskea-turkoosi kaulakoru sekä rannekoru violeteilla helmillä ja ruusukullan värisellä metallilangalla. Ihanan vaihtelevia tilaustöitä olen saanut tehdä - jotain uutta ja jotain vanhaa, nopeita ja pidempikestoisia töitä, haastavaa ja helpompaa. Toivottavasti pääsen tänäkin vuonna toteuttamaan mahdollisimman monipuolisesti asiakkaiden toiveita.


sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Joulukuun hohteet


Vuoden viimeinen (ja pahin) flunssa on nyt osaltani selätetty. Tunnollisena bloggaajana kaaduin sänkyyn vasta joulukalenterin viimeisen luukun jälkeen ja paranin juuri ajoissa toimittaakseni viimeisen Vuosi väriterapiaa -haastepostauksen ajallaan. Nyt olo onkin supervirkeä viikon lepäilyn jälkeen!

Suurimman osan haasteen väreistä heitin arvalla, mutta muutaman valitsin ihan tarkoituksella tietylle kuukaudelle. Tammikuun sävyt valikoituivat ostamieni nappien perusteella ja helmikuusta tuli punainen ystävänpäivän vuoksi. Joulukuun postaukseen halusin kultaa, sillä pidin niin paljon Korukoukussa-blogin vastaavasta, vuoden takaisesta, värihaastepostauksesta. Korujen upea hohde ei välity kuvista läheskään tarpeeksi hyvin, mutta parempaan en näillä kuvauskeleillä pystynyt.




Mitä metalleihin tulee, pidän eniten (kirkkaan) hopean värisestä. Kultaa, pronssia, kuparia ja mustaa tulee käytettyä harvemmin, ehkä liiankin harvoin. Tällainen haaste onkin mukava, koska se tökkii vähän pois mukavuusalueelta ja ''pakottaa'' käyttämään niitäkin värejä, jotka itseltä välillä unohtuvat tai joista ei niin hirveästi pidä.

Ihan pakkohan mun oli jatkaa helmipallojen tekoa vielä vähän joulukalenterin ulkopuolellakin. Palleroisten ohjehan löytyy muun muassa täältä. Söpöistä, pienistä kultapalloista syntyi kivat korvikset kullan värisen ketjun kera. Enpä ihmettelisi, jos helmipallokoruja valmistuisi vielä yksi jos toinenkin ensi vuoden puolella...









Tarkoitukseni oli linkittää jokin koru kullatulla kuparilangalla, mutta se olikin päässyt varastoistani loppumaan. Lanka on sen verran hintavaa, etten tohtinut ostaa sitä haastetta varten, varsinkaan kun en ole ihan varma, missä määrin tulen koruilua ensi vuonna harrastamaan. Tilaustöitä otan kyllä jatkossa vastaan ihan kuten ennenkin ja lahjaksi saattaa syntyä jotain uutta kivaa, mutta myyntivaraston kasvatus jää todennäköisesti vähemmälle - nyt kun olen sitä saanut niin mukavasti pienennettyäkin, myyntisivun alelaarin ansiosta. Lisäksi läppärin kätköistä kyllä löytyy ihan mukavasti koruja, jotka eivät ole vielä ehtineet myyntiin asti.







Tyydyin siihen ratkaisuun, että joulukuun koruni sisältävät ainakin sekä kullan värisiä helmiä että korunosia. Jotain jännää väriyhdistelmääkin tahdoin saada mukaan ja jännin minusta on tuo kullan ja valkoisen kumppanuus. Musta-fuksia-kultainen koru on kuitenkin lempparini kaikista, ei kovin yllättävästi.

Tämä värihaaste on kyllä todella kivasti potkinut takapuoleen koko vuoden ajan. Koruilufiilis on ollut vähän hukassa ja kuukausittainen väriteema on inspiroinut mukavasti. Mieli tuntuu haikealta, vaikka toisaalta kyllähän tämä vei myös paljon aikaa, jota jää nyt enemmän muille puuhille. Lempikuukauteni olivat ehdottomasti violetti huhtikuu ja musta marraskuu - haastavimpia taas keltainen kesäkuu sekä oranssi syyskuu. Mitään uusia lempivärejä en sinänsä löytänyt, vaan nämä suosikit ja inhokit olisin voinut arvata jo ennen haastetta. Jatkossa yritän kuitenkin pitää mielessä, että niitä inhokeitakin voi oppia sietämään tai jopa niistä tykkäämään, kunhan löytää juuri oikean sävyn tai sopivan värikaverin.

Harmittamaan jäi ainoastaan se, etten ehtinyt tehdä haastepostauksiin niin monia polymeerimassatöitä kuin olisin tahtonut. Ehkä olisi pitänyt tehdä vain yksi tai kaksi korua per kuukausi, niin olisi ehtinyt muovailla kaikkea kivaa. Luulen kyllä, että ensi vuoden puolella pääsen toteuttamaan omia massajuttujani. Sain joululahjaksi uusia massailutarpeitakin, joita pitää tietenkin testailla. Vuosi alkaa kuitenkin heti parilla elukkatilauksella ja yhdellä tosi mielenkiintoisella koruprojektilla, mutta eiköhän niitä omiakin juttuja ehdi.

Haasteen emäntä Mira (Sirpukan solmuissa) on paitsi vetänyt haastetta huikeasti myös osallistunut siihen itse. Itselläni olisi varmaan hajonnut pää. Olen käynyt välillä kurkkimassa, mitä emäntäblogin puolella tapahtuu, mutta valitettavasti olen ennättänyt katsastamaan muiden osallistujien haastetöitä ihan hävettävän vähän. Onneksi Mira onkin keksinyt, että tehdään koko väriterapiavuodesta vielä  koostepostaukset. Niistä voikin kätevästi ihastella, mitä kukin on vuoden aikana saanut aikaan. Iso kiitos Miralle aivan ihanasta, inspiroivasta, mukaansatempaavasta ja mukavan haastavasta värivuodesta!


sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 24


Joulukuu on kulunut taas hirveän nopeasti ja joulukalenterissa koittaa jo viimeisen luukun avaus. Kalenterin saama suosio on ollut iloinen yllätys; luukku 10 helmipalleroineen nousi jopa kaikkien aikojen luetuimmaksi postaukseksi blogissani. Kaunis kiitos kaikille teille, jotka avasitte luukkuja kanssani täällä blogissa tai Instagramin puolella. Kiitos katseluista, tykkäyksistä ja ihanista kommenteistanne.





Viimeistä luukkua koristavat kaksi erityylistä helmimandalaa. Tämä joulukalenteri on osittain paluu rakkaiden, hieman unohtuneiden materiaalien ja tekniikoiden pariin. Näitä mandaloitakin askartelin viimeksi vuosia sitten löydettyäni niiden ohjeen netistä. Siitä on jo vähintään kymmenen vuotta aikaa, joten ei ihme, etten enää löytänyt tuota ohjetta teille jaettavaksi. Se on kuitenkin itselläni tallessa paperiversiona (englannin kielisenä), joten jos joku muukin tahtoo näitä mandaloita kokeilla, jaan ohjeen mielelläni.

Halusin tehdä mandalasta sekä hyvin jouluisen että enemmän itseni näköisen version. Tämä kuuluu todellakin sarjaan koukuttavat helmityöt, joten oli ihme, että tyydyin tekemään vain kaksi erilaista. Eiköhän näitä valmistu taas lisää, kunhan aikaa löytyy. Jouluisempaan mandalaan askartelin helmistä vielä ripustimenkin - ja söpön, pienen rusetin silkkinauhasta. Fuksiamusta versio saa todennäköisesti vielä itselleen satiininauharipustimen.

Kiitos seurasta ja ihanaa joulua kaikille, koristeilla tai ilman!

 

lauantai 23. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 23


Enkelikoristeet ovat niin ihania, että niitä liihottelee vielä toisessakin luukussa. Tämänkertaiset siivekkäät ovat tietenkin ihan eri tavalla toteutettuja.




Enkeleiden pää ja mekko ovat puuhelmiä, ripustin vahattua puuvillanarua ja siivet heijastinkangasta. Puiset helmet eivät ole koskaan olleet mitenkään erityisen lähellä sydäntäni, mutta näitä joulukoristeita tehdessä olen kyllä tykästynyt niihin. Puuhelmillä saa kivasti näyttävyyttä ilman, että koristeesta tulee liian painava - ja kyllähän ne kestävät käytössä paljon paremmin kuin lasihelmet.

Näitä  voisi taas ripustella melkein minne tahansa, mutta minusta ne ovat ihanimmat joulukuusessa. Voisipa joku kiinnittää tällaisen heijastavasiipisen kaverin ulkoilutakkiinkin - ihan oikeiden heijastimien lisäksi tietenkin.


perjantai 22. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 22


Verkkoputkiaskartelut jäivät kummittelemaan mieleeni marraskuun värihaasteen jäljiltä ja innostuin pohtimaan, mitä kaikkea tästä hauskasta materiaalista voisikaan saada aikaan. Varastoista löytyi vielä pätkä vaaleansinistä putkea, jossa on mukana ripaus kimallusta. Verkkoputkesta, lasihelmistä ja metallilangasta muodostui aika ihania huurrekukkia.






torstai 21. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 21


Etsiessäni varastoistani materiaalia joulukoristeita varten törmäsin rasiaan, jonne olin jättänyt Ajatuksen tasolla -postausta varten kuvaamani tarpeet. Postaus käsittelee keskeneräisiä projekteja ja ilmeisesti noiden tarpeiden poislaittokin oli sitten syystä tai toisesta jäänyt vaiheeseen... Pyörittelin tarpeita jälleen käsissäni miettien tällä kertaa, voisiko niistä tehdä jotain kivaa jouluksi.




Etenkin isoveikan sorvijämät upeine muotoineen näyttivät juuri passeleilta jouluisiin koristeisiin. Lisäsin niihin pienet silmukkaruuvit ja yhdistin metalliprikkoihin. Omasta mielestäni tämä metallin ja puun yhdistelmä on tosi kivan näköinen.





Useiden koristeiden kohdalla olen huomannut vasta jälkikäteen, kuvia katsellessa, miten niitä voisi parannella. Näiden ripustusnaruihin olisin voinut lisätä vielä käsittelemättömiä puuhelmiä, jotta puupinta olisi toistunut myös metallin toisella puolella.


keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 20


Tämän päiväinen koriste onkin taas hyvin perinteinen sekä muodoltaan, materiaaliltaan että väriltään. Se on koottu samoista huopapalleroista, joita laitoin joulupallon sisään luukussa 4. Tarkoitukseni oli aluksi kokeilla palleroiden huovutusta itse, mutta lopulta kiire ja nuukus iskivät ja ostinkin pallot valmiina.




Paremman langan puutteessa yhdistin huopapallot toisiinsa ihan tavallisella ompelulangalla. Hopeanhohtoinen ripustusnaru tuo sydämeen vielä pienen ripauksen jouluisuutta. Tämä pallerosydän koristaa seinääni ystävänään hauska huopapallokukka.