Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
torstai 21. kesäkuuta 2018
Les petits macarons
Haaveilin pitkään suloisten macaron-leivosten muovailusta. Jokin kuitenkin viivytti toimeen ryhtymistä, liekö vain saamattomuus tai ehkä ajatus, etten osaisi kuitenkaan. Yhtenä päivänä bongasin Youtubessa ohjevideon ja katsoessani sitä kummastelin, miten helpolta macaronien massailu näyttikään. Oli ihan pakko kokeilla itsekin.
Helppoja nämä siis pääasiassa ovat ja hauskoja tehdä, mutta on niissä kyllä omat haasteensakin. Minusta vaikeinta on saada aikaan samankokoisia ja -paksuisia puolikkaita. Eri macaronien välille tuli melko isojakin kokoeroja. Ryppyreunan saaminen tasaiseksi on myös vähän haastavaa, mutta eiköhän tässäkin hommassa kehity. Harjoittelua aion ehdottomasti jatkaa, niin kiva näitä on tehdä ja ovat aloittelijan versioinakin niin söpöjä, että sopivat melkein mihin vain.
Kokeilin heti erikokoisia leivoksia ihan vaan huvikseni ja nähdäkseni ihan livenä, millaisia niistä tulee. Minikokoisia juttuja on aina hauska tehdä ja ajattelin kokeilla jossain vaiheessa, miten pieniä macaroneja on oikeastaan mahdollista näillä nakeilla näpertää. Macaroneihin on todella helppo koukuttua, vaikka kahdessa osassa paistaminen vähän ärsyttääkin, koska se hidastaa leivosten valmistumista. Valmiita koruja olen ehtinyt näistä valmistaa kaksien korvisten verran.
Ostin puolipallon muotoisen silikonimuotin, koska halusin nopeuttaa ja helpottaa macaronien tekoa. Pyöreistä macaroneista tuli aika hauskoja, mutta ehkä se oikea muoto on kuitenkin kivempi. En meinannut millään tajuta, miksi reunarypytys näyttää näissä ihan erilaiselta verrattuna ensimmäisiin leivoksiin. Lopulta hoksasin, että rypytyksessä käytettävällä työkalulla on merkitystä. Pallomacaronit rypytin hyvin terävällä askartelupiikillä, mutta kyllä ensin käyttämäni, ihan tavallinen cocktailtikku toimii paljon paremmin.
Pallomacaroneista on helppo tehdä myös puolikkaita versioita ja näistä kapusseista tulee musta kivoja nappikorviksia!
Macaronin puolikkaita pääsi myös valokuvakehykseen, jonka idean varastin Silvartilta. En löytänyt kaupoista mitään kivan väristä kehystä, joten maalasin itse puiset raamit mielivärilläni ja lisäsin aluksi pelkät vaahtokarkit. Tuumasin kuitenkin, että enempi parempi ja niin mukaan pääsi paitsi macaroneja myös lakukokeiluja ja tilaustyösalmiakkien sekundakappaleita.
Youtubessa on paljon erilaisia ohjevideoita massamacaronien tekoon ja eri tekniikoitakin leivosten massailuun näyttää löytyvän. Itse ajattelin kokeilla seuraavaksi, millaisia leivoksia syntyy tällä tyylillä. Koko-ongelma ainakin ratkeaa muotin käytöllä. Kunhan saan tekniikan hiottua itselleni sopivaksi, on kiva päästä kokeilemaan esimerkiksi eri värisiä täytteitä ja pieniä pintakoristeita.
Ihanaa juhannusta kaikille. ♥
perjantai 18. marraskuuta 2016
Korufriikin joulukalenteri
Mulla oli joskus tapana tehdä yhdelle ystävälleni aina joululahjaksi iso kasa korvakoruja. Korvikset laitoin sitten pikkuiseen muovilokerikkoon, jonka kannen vielä koristelin nätiksi. Yhteydenpito ystävän kanssa päättyi, enkä ole korvislokerikkojakaan askarrellut pariin vuoteen. Tänä vuonna keksin yks kaks kokeilla elämäni (muistaakseni) ensimmäistä omatekoista joulukalenteria. Sen täytteeksi olisi kiva laittaa koruja ja koska en tunne ketään yhtä korufriikkiä kuin äitini, tämä menee hänen seinälleen. Sisällön suhteen päädyin pelkkiin korvakoruihin.
En tullut edes ajatelleeksi mitään muita ratkaisuja, vaan aloin heti miettiä perinteistä tulitikkuaskikalenteria. Tausta mietitytti kovasti, kunnes löysin varastosta vanhan sisustustaulun. Tuo upean uniikki halpakauppalöytö on kymmenisen vuotta vanha ja taisi viihtyä seinällä jopa pari kuukautta oston jälkeen. Mainiota kierrätysmateriaalia siis! Tulitikkuaskeja en ollut tajunnut jemmata, joten ne piti ostaa varta vasten, mikä johti sitten alimman kuvan havainnollistamaan ''ongelmaan''. Nyt on tikkuja muutamaksi vuodeksi, ellen sitten askartele niistäkin jotain mahtavaa.
Askien kaunistukseksi valitsin hiutalekuvioista lahjapaperia. On niin tyypillistä mulle, että huomasin vasta leikattuani kaikkiin askeihin sopivan kokoiset palat, että tuo lahjapaperi on liian ohutta; tikkuaskin kuvat ja varsinkin tekstit näkyivät rumasti läpi. Jouduin sitten sivelemään askeihin pohjamaalin ennen paperin liimaamista. Numerot kirjoitin askeihin mustalla tussilla.
Sisustustaulu sai pintaansa kullan väristä spraymaalia. Itse oon tumpelo suihkija, joka saa aina aikaan rumia valumia, joten isoveikka riensi apuun. Veli siirsi myös kannakkeet taulun pitkältä sivulta kapealle niin, että nyt kalenterin saa ripustettua pystysuunnassa. Kohdistin tikkuaskit puurimojen avulla tasaisesti ja kiinnitin ne tauluun askarteluliimalla, jolla ne tuntuvat pysyvän (yllättävän) hyvin paikoillaan.
Kuvasin valmiin kalenterin teille nyt ilman laatikoita, sillä laitan ne paikoilleen samalla, kun täytän kalenteria eli kun valitsen, mitkä korvakorut pääsevät mihinkin luukkuun. Melkein kaikki korvisparit ovatkin jo valmiina odottamassa. Ai niin, tekin pääsette kanssani availemaan kalenterin luukkuja koko joulukuun ajan!
Ihanaa joulun odotusta. ♥
sunnuntai 4. lokakuuta 2015
Askarrellaan paskarrellaan
Ilmoitin viime viikonloppuna Facebookissa pitäväni lankahelmeilytaukoa ja keskittyväni muihin koruilujuttuihin. Sainkin sitten vielä pari tilausta (joista en kyllä pannut ollenkaan pahakseni) jotka valmistuivat alkuviikosta. Lankahelmiä on nyt syntynyt parin kuukauden aikana yhteensä 1 566 kappaletta. Kerrytän pikku hiljaa materiaalivarastoa uusia lankahelmiä varten, joten lisää tulee aivan varmasti ja paljon.
Tauon aikaiseksi koruilupuuhaksi (tai ensimmäiseksi niistä) saapui sopivasti tilaus kaulakorusta; hieman pidempää, kaksirivistä lasihelmikorua pukkaa. Sitä olemme asiakkaan kanssa yhdessä miettineet ja suunnitelleet, mutta valmistuksen pääsen aloittamaan vasta ensi viikon puolella, sillä korua varten on tilattava aineita. En ole oikein osannut tässä välissä aloittaa mitään uutta korua, oikeastaan inspiraatio taitaa olla vähän hukassa. Päätinkin sitä vastoin vaihteeksi askarrella. Miten hauskaa olikaan leikkaaminen ja liimailu, piirtely ja värittäminen pitkästä aikaa!
Koruideavihkoni sai uuden ilmeen. Se onkin ollut jo liian kauan tympeän, tavallisen mustakantinen. Rakastan tuota turkoosia kuviopaperia, voisin laittaa sitä ihan joka paikkaan ja paketoida itsenikin siihen. Työn alla olevasta kaksirivisestä kaulakorusta piirtelin tuonne vihkoon joitain ideakuvia, mutta niitä en kehtaa julkisesti esitellä.
Askartelin onnittelukortin pienelle tytölle. Löysin kätköistäni kuviokartonkia, jossa oli noita kauniita kukkia ja päätin sitten leikata niitä kortin somisteeksi. Samoja kukkia on myös koruideavihon kannessa. Prinsessalle piti laittaa tietenkin myös rutkasti blingiä ja pilkullisia papereita, sillä hän on ihan höpsönä pilkkuihin.
Kerrankin oon trenditietoinen! Vai onko aikuisten värityskirjatkin jo menneet pois muodista? Samapa tuo, oonhan tottunut innostumaan kaikesta aina pari vuotta enemmistön jälkeen. Oon siis saanut kaksi värityskirjaa lahjaksi ja molempia ehtinyt aloittaakin. Kunnolliset värikynät ovat vielä ostoslistalla, mutta tällä hetkellä mulle riittää ne nysät, jotka kaapista löytyy. Tussejakin on jonkinnäköisiä... Mietin myös, pitäisikö kokeilla yhden kuvan värittämistä vesiväreillä. On se vaan mukavaa puuhaa tuo värittely!
Ihanaa alkavaa viikkoa, immeiset ja pahoittelut huonoista kuvista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

