torstai 14. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 14


Halusin tähän joulukalenteriin mukaan myös jotain polymeerimassasta tehtyä ja ihan itse suunniteltua. Näistä massakoristeista tulikin sitten yhdet lempparini koko kalenterista, ehkä jopa kaikkein mieluisimmat.




Taisin olla viime vuonna kiltti, kun Joulupukki toi minulle pienen massamankelin. Paikallisesta askartelukaupasta taas tarttui pari kuukautta sitten mukaan paketti erikokoisia, sydämen muotoisia massamuotteja. Sekä mankelia että muotteja tarvittiin koristeissa, jotka paljastuvat luukusta numero 14. Rusettimuottia olen esitellyt jo aiemmin täällä.




Ennen käytin massan kaulimiseen kömpelöä metalliputkea, jolla sitä ei saanut edes täysin tasaiseksi. Mankeli on kyllä eri mainio apuväline! Valitettavasti oman mankelini (Artemio) rullat eivät ole kovin sileät, joten massan pintaan jää uurteita, jotka täytyy siloitella käsin mankeloinnin jälkeen. Paksuusasetuksiakin tässä saisi olla enemmän. Ammattikäyttöön tarkoitettu massamankeli olisi luultavasti parempi, mutta kyllä tämäkin helpottaa työskentelyä todella paljon.

Vedin siis massan mankelin läpi, leikkasin massalevystä sydämen ja tein sen reunoille vielä kuvioita. Massan kuviointiin löytyy muun muassa erityisiä, pallopäisiä työkaluja - itse käytin Fiskarsin kohokuviointikynää. Ripustusreikä on hyvä muistaa tehdä myös. Paistoin rusetit erikseen ja liimasin ne vasta kovettuneina paikoilleen. Ripustimeksi solmin vahattua puuvillanarua muutaman puuhelmen kera.

Nämä kaikki rusettisydämet lähtivät matkaan pieninä muistamisina joulukorttien kera, joten täytynee tehdä vielä lisää, jotta saan itsekin näistä nauttia. Kunhan vielä osaisin päättää, minkä värisiä haluan itselleni.


keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 13




Lainattu idea löytyy luukusta tänäänkin - mutta kuten helmitähdet, tämä enkelikin on minulle tavallaan uusi juttu, koska en ole tällaisia ennen itse tehnyt. Enkelin mekko syntyi samalla tekniikalla kuin helmisalmiakki ja pääksi laitoin helmiäislasihelmen. Siivissä ja sädekehässä on kirkkaita siemenhelmiä.

Enkelillä ei ole vielä mitään ripustinta, mutta enköhän lisää siihenkin siiman, jotta se pääsee liihottelemaan. Aion tehdä näitä vielä loppuvuodesta lisää, mutta erivärisellä mekolla; valkoinen tai kirkas voisi olla nätimpi kuin tämä lohenpunainen.


tiistai 12. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 12


Tämän päiväisessä luukussa tuikkivat varmasti monelle tutuksi tulleet helmitähdet. Olen itse nähnyt näitä useimmin siemenhelmiversioina, mutta koska en juurikaan tee mitään siemenhelmitöitä, ei multa löydy niitä helmiäkään tarpeeksi tasalaatuisina. Siksipä otin 4mm helmiäislasihelmet jälleen esiin ja valitsin sopivimmat värit tähtiä varten.




Tällä kertaa tyydyin vain pikkuversioihin, mutta ehkä vielä joskus voisi testata, millaisia isommista helmistä saisi aikaan. Näillä pikkuisilla (joissa niissäkin ''näkymättömät'' ripustussiimat) ajattelin koristaa tuikkukippoja.


maanantai 11. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 11




En oo koskaan ennen tehnyt mitään himmelijuttuja ja joulukalenteri olikin oiva tilaisuus korjata asia. Ihan mitään suurta, monimutkaista rakennelmaa en halunnut tehdä ja lähdinkin liikkelle näistä pienistä lasiputkitimanteista. Helppoa kuin mikä ja vaikkei ne putkenpäät nyt aina kohtaa ihan tarkalleen, ei se kai niin kauheaa ole. Näissä pikkutimanteissa on ripustussiimat, mikä hieman jopa kuvasta käy ilmi.




Jotain vähän prameampaakin halusin tehdä. Aloitin samanlaisesta, pienestä timantista ja lisäilin lasiputkia sinne sun tänne tietämättä yhtään, miltä lopullinen koriste tulisi näyttämään. Ihme kyllä satuin onnistumaan kokeilussani ja sain aikaan tällaisen ison timantin, joka on minusta oikein kivan näköinen. Tuon yhden sojottavan putken kun vielä saisi tuosta oikealle paikalleen...

Noita pikkuisia timantteja voisi hyvinkin ripustaa joulukuuseen - miksei toki isompiakin. Ihan yksinään tuo iso timantti voisi sopia kranssin keskelle roikkumaan, jos tekisi vaikka jonkinlaisen upean, blingin täyteisen joulukranssin!


sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 10


Nyt aukeaa yksi omista lemppariluukuistani! Ostin taannoin heijastavia helmiä ja etsin niiden vuoksi ohjetta helmipallon tekoon. Löysinkin sellaisen Helmien talon Youtube-kanavalta ja yllätyin, miten helppoa pallon teko onkaan.





Heijastinpallon valmistuttua olin jo iloisesti koukussa. Käytin kaikki sopivat puuhelmet, jotka löysin varastoista ja sitten ostin lisää. Kun musta metallilanka loppui, aloin miettiä, mistä muista helmistäni palloja voisi askarrella.






Pienistä (4mm) helmiäislasihelmistä ja korusiimasta syntyi suloisia pikkupalloja. Tein myös yhden jääpallon kirkkaista särölasihelmistä, mutta valitettavasti tuo pallo ei näytä kuvassa niin kauniilta kuin luonnossa.

Sain koruilijatoverilta ylläripostina ihania kristallibiconeja juuri palloinnostuksen aikaan, joten suurin osa niistäkin päätyi palleroihin.  Helmien säihke pääsee parhaiten oikeuksiinsa ikkunassa auringonpaisteessa - jospa aurinko vaan välillä näyttäytyisikin.

Muiden pallojen paikkaa en oo vielä päättänyt, mutta ainakin puiset näyttävät varmasti ihanilta joulukuusessa. Toisaalta niitä voisi ripotella pöydällekin tai koota näytille samaan lasikulhoon. Ehkä niistä voisi koota jonkinlaisen kivan joulunauhan? Tai voisivat ne sopia kivasti johonkin valosarjaankin, nythän ne valopallorimpsut ovat hyvin suosittuja.




Erityisen kivaa helmipalloissa on se, että niitä voi varioida lähes loputtomiin. Pallosta voi tehdä erilaisia versioita vaihtamalla helmen väriä, muotoa ja materiaalia. Helmipallo voi olla melkeinpä kuinka pieni tai suuri tahansa. Näistä omista palleroistani pienin on tehty 2 mm akryylihelmistä ja se on kooltaan vain noin 12 mm. Jättipallo siintää vielä unelmissa, mutta kunhan saan käsiini superisoja helmiä, se on menoa.


lauantai 9. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 9




Olen valinnut tähän joulukalenteriin hyvin yksinkertaisia, helppo- ja useimmiten nopeatekoisiakin koristeita. Sellainen on myös tämä ''helmisalmiakki'', jonka näpersin mustista helmiäislasihelmistä ja ohuesta metallilangasta. Rusetti tuo kivan lisän melkein mihin tahansa (joulu)koristeeseen.

Kuten edellisen luukun koristeissa, tässäkin on ripustussiima, joka valitettavasti näkyy vain kuvaa zoomaamalla. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin ehdottomasti vaihtanut siimakoristeisiin toisenlaisen ripustusnarun ja kuvannut ne uudelleen.


perjantai 8. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 8


Kasiluukusta löytyy vähän erikoisemman näköisiä kippuroita, joita pitänee hieman selitellä. Innostuin vuosia sitten wire coiling -tekniikasta ja tein aika paljon koruja, joissa käytin tällä tekniikalla kieputeltuja metallilankapötkylöitä. Pari pidempää pötköä jäi varastoon niiltä ajoilta ja päätin kokeilla, millaisia joulukoristeita niistä saisi aikaan.





Leikkasin molemmat pötkylät puoliksi ja ripustin ne korusiimaan hopeanharmaiden helmiäislasihelmien kanssa. Kaikissa koristeissa on siis pienemmän lasihelmen puolella ripustussiima, joka valitettavasti näkyy kuvissa kunnolla vain toisen punaisen koristeen kohdalla. Siksi nämä ehkä näyttävätkin vähän hassuilta tässä, mutta ainakin omasta mielestäni ne ovat ihan kivan näköisiä ripustettuina.


torstai 7. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 7




Tämän kertainen koriste lienee useimmille tuttu. Se on vanha kunnon tähtipohjatähti, ihanasti joulun punaisena. Tähtipohjia on ollut saatavilla jo vuosia ja monet ovat taiteilleet niistä mitä upeimpia tähtiä. Itse en ole mitenkään hirveän montaa tähteä vuosien saatossa askarrellut, siksi jaksan vieläkin intoilla näistä.





Jo yksi tähti riittää koristamaan vaikkapa kylppärin ovea tai omassa tapauksessani pientä, paljasta kohtaa seinässä tv:n vieressä. Nämä ovat ihania myös ikkunassa, jolloin niitä voi tehdä pienemmässäkin koossa ja miksei vaikka koko ikkunan mitalta.


keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 6


Kuudennen luukun teema ei liene kenellekään yllätys. Värimaisema on tutun sinivalkoinen, mutta yritin keksiä koristeeseen kuitenkin jotain uudenlaista.




Tämän koristeen valmistamiseen tarvitaan vain styroksipallo, siemenhelmiä ja somistusneuloja - niin ja pitkäjänteisyyttä. Piikkipallo ei nimittäin ihan hetkessä valmistu. Tämä on sellainen askartelutyö, joita kutsun vuoristorataprojekteiksi; alussa uudesta ideasta intoilee, mutta epätoivo hiipii mieleen, kun huomaa miten hitaasti työ etenee. Pikku hiljaa innostus tarttuu kuitenkin uudelleen ja projektin valmistuttua iskeekin harmitus. ''Joko se nyt on valmis? Olisihan sitä voinut tehdä pidempäänkin...''

Käytin tähän hieman liian lyhyitä neuloja, minkä vuoksi piikkejä (ja helmiä) varisee välillä sinne sun tänne. Tämä pallo onkin viisainta asettaa näytille pöydälle - tai ehkäpä sisustuslyhdyn sisään kauniiden valojen kera. Olenkin huomannut, että ripustan vuosi vuodelta enemmän jouluvaloja.

Mukavaa itsenäisyyspäivän viettoa kaikille ja onnittelut satavuotiaalle Suomelle!

tiistai 5. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 5





Viidennestä luukusta kurkistaa puuhelmikuusia sekä iloisen värikkäänä että hieman hillitympänä versiona. Ripustin helmet paksuun messinkilankaan ja taivuttelin langan oikeaan muotoon. Lisäsin koristeisiin vielä ripauksen pehmeyttä satiini- ja silkkinauhoilla. Pienehköt kuuset sopivat mainiosti vaikkapa joulupakettia koristamaan.


maanantai 4. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 4


Olen jo monta vuotta kuolannut avattavien, läpinäkyvien joulupallojen perään ja nyt vihdoin raaskin hankkia niitä itsellekin. Näiden pallojen sisäänhän voi loihtia vaikka minkälaisia, upeita talvimaisemia ja -asetelmia. Sinne voi laittaa valokuvia, kimalletta, jouluvaloja tai oikeastaan ihan mitä tahansa. Mitä sitten koruilija voisi sinne laittaa? No helmiäpä tietenkin.






Täytin toisen pallon valkoisilla ja kirkkailla lasihelmillä (siihen asti, että pallon sai vielä kiinni ilman, että helmiä tursusi yli) ja toisen ihanilla, joulun värisillä huopapalleroilla. Lasihelmipallo oli ehkä kiva idea, mutta toimivuuden kannalta susi. Pallosta tuli niin painava, etten luota sen pysyvän kiinni käytössä (ainakaan ripustettuna) ilman pallon kiinniliimausta. Pelkään kuitenkin, että saan liimaustaidoillani aikaan pelkkää sotkua, joten vapautin helmet uudelleen koruilukäyttöön. Huopapalleropallo sen sijaan pääsee roikkumaan joko ikkunaan tai oveen. Taidan solmia vielä jonkin kivan nauharusetin palloa koristamaan.


sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 3




Superhelppo ja herkullisen näköinen joulukarkki syntyy metallihelmestä ja kahdesta helmihatusta. Lasihelmikarkkeja olen nähnyt monessa paikassa jo useamman vuoden ajan, mutta tällaiseen metalliversioon en ainakaan muista törmänneeni. Tein karkit korupiikkiin yhdellä ripustussilmukalla. Omissa helmihatuissani on niin isot reiät, että niiden juureen oli vielä lisättävä pieni metallihelmi, jotta hatut eivät karkaa piikistä.




Nämä taitavat olla liian pieniä joulukuuseen ripustettaviksi, ellei sitten omista minikokoista pöytäkuusta. Oikeastaan näitä ei tarvitsekaan ripustaa minnekään - karkithan kuuluvat pöydälle kulhoon! Toki niitä pitää silloin olla koko kulhollinen. Näitä kestokarkkeja voi sitten ihastella, kun kaikki joulusuklaat on syöty.


lauantai 2. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 2


Kutistemuovilla leikkiminen on muhinut mielessäni jo vuosia, mutta sain ryhdyttyä tuumasta toimeen vasta hiljattain saadessani siihen liittyvän tilaustyön. Tuon tilaustyön esittely saa jäädä ensi vuoteen (vaikka se on kyllä jo näytillä Instagramissa) mutta joulukalenterin luukusta löytyy tänään jotain muuta kutistettua.




Ostin tilaustyökoruja varten mustaa kutistemuovia ja tykästyin sen uunituksen jälkeiseen, pehmoiseen pintaan. Samasta muovista syntyi kivoja piparkakku-ukkoja ja -akkoja metallinhohtoisilla Sharpie-tusseilla koristeltuina. Ihan pikkuisiksi en näitä kutistanut, vaan ne ovat valmiissa koossaan noin yhdeksän sentin korkuisia. On se kutistumisprosessi vaan aina yhtä jännää seurattavaa. Nämä taidan ripustaa ovenpieleen kavereineen!


perjantai 1. joulukuuta 2017

Joulukoristekalenteri, luukku 1


Joulukuu on täällä ja on aika avata joulukalenterin ensimmäinen luukku. Viime kerralla blogijoulukalenterini sisälsi erilaisia korvakoruja, mutta tänä vuonna halusin tehdä jotain toisenlaista. Keräsin yhteen joukon ihanaisia joulukoristeita; vanhoja ja uusia ideoita, itse keksittyjä ja lainattuja. Koristeet olen luonnollisesti askarrellut hyödyntäen koruilusta tuttuja tekniikoita ja materiaaleja.

Jos tahdot seurata joulukalenteriani kaikilla herkuilla, se onnistuu täällä blogissani, mutta tänä vuonna voit avata luukkuja myös Instagramin puolella (kisukipinankoruaarteet), jonne kalenteri ilmestyy niin sanottuna maistiaisversiona.




Ensimmäisestä luukusta paljastuu ihania lasihelmihiutaleita, joiden ohjeeseen törmäsin PandaHallin sivuilla. En voinut vastustaa kiusausta kokeilla eri värivariaatioita! Hiutaleet ovat todella helppotekoisia ja valmistuvatkin melko nopeasti. Lisäksi niistä tulee todella kauniita. Siinäpä täydellinen resepti koukuttavalle helmityölle.





Nämä näyttävät ihan varmasti upeilta joulukuuseen ripustettuina tai ikkunassa jonkin muun ripustimen, vaikkapa siiman, kanssa.


tiistai 28. marraskuuta 2017

Marraskuun synkät?


Kylläpä tämä värihaastepostausten otsikointi käy kerta kerralta hankalammaksi. Sen siitä saa, kun yrittää olla näppärä, eikä voi yksinkertaisesti laittaa vaan sitä väriä otsikkoon. Kysymysmerkkikin siihen jäi, koska ''synkkä koru'' tuntuu lähes mahdottomalta yhtälöltä. Mutta, minun marraskuuni on ollut siis korujen osalta musta. Eipä täällä silti juurikaan synkistellä; iloisemman väriset helmet kuiskivat laatikoista, enkä sitten malttanut tyytyä ihan pelkkään mustaan.












Verkkoputkea käytin viimeksi viime vuoden maaliskuussa. Intoilin silloin minulle uudesta materiaalista, mutta putkihommat jäivätkin sitten unholaan. Suurin syy tähän on se, että putken päiden kaunis ja kestävä päättely tuntuu musta ihan liian hankalalta. Toinen putkikoruista syntyi, kun pujotin vaaleanvihreitä helmiäislasihelmiä verkkoputken sisään. Näitä kuvia katsellessa korusta tuli mieleen toukka, joka on pukeutunut verkkosukkaan.

Tällä kertaa kaikki korut ovatkin kaulakoruja, kappas vaan. Pitkässä kaulakorussa on upeiden, mustien akaattien lisäksi ruusukvartsia ja mintunvihreää kiveä, jonka lajia en muista. Korunjakajan voi asettaa kaulalle haluamaansa kohtaan, mutta itse käyttäisin sitä jommalla kummalla puolella edustaa, noin keskikohdalla.

Enää yksi haastepostaus jäljellä, mutta sitä ennen on luvassa kuitenkin tämänvuotinen joulukalenteri. Nähdään siis ihan pian!


sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Lokakuun näyttävät


Lokakuun värihaastepostaus valmistuu viime tingassa ja jääkin tällä kertaa lähinnä kuvakoosteeksi. Loppuvuoden kiireet joulutohinoineen (joihin kuuluu muun muassa tuleva blogijoulukalenteri!) ja tilaustöineen alkavat painaa päälle ja jostain on tingittävä. Tämän postauksen korut ovat sinisen eri sävyisiä ja ainakin yksi asia niitä yhdistää; ne eivät ole tällä(kään) kertaa suloisen siroja piperryksiä, vaan enemmänkin rohkeita ja näyttäviä.












tiistai 10. lokakuuta 2017

Rusettikissat ja kumppanit


Olen huomannut, että blogistani löytyy kolme selkeästi toistuvaa aihetta; värihaastepostaukset,  lankailut ja massaelukat. Tällä kertaa on taas aika kerätä viime aikoina muovaillut elukat yhden otsikon alle. Kaikki eläimet on massailtu tilaustöinä samalle, ihanalle vakkaritilaajalle.











Rusettien lisääminen mustille kissoille oli asiakkaan idea. Niistä tulikin mun mielestä tosi söpöjä! Ehkä tuota rusetin mallia voisi kuitenkin vielä vähän hioa tai ainakin yrittää tehdä siitä aavistuksen pienempi. Sain näiden kisujen ansiosta jo tilauksen rusettikissakorviksista, joten täytyy miettiä, millaiset rusetit askartelen niihin.

Rusettikissojen lisäksi olen pyöritellyt ihan tavallisia kisuja sekä koiria ja vanhoja kunnon pöllöjä. Jos haluatte nähdä, mitä näistä elukoista syntyy, käykää kurkkaamassa HelmiPopin Facebook-sivulla.