torstai 21. kesäkuuta 2018

Les petits macarons


Haaveilin pitkään suloisten macaron-leivosten muovailusta. Jokin kuitenkin viivytti toimeen ryhtymistä, liekö vain saamattomuus tai ehkä ajatus, etten osaisi kuitenkaan. Yhtenä päivänä bongasin Youtubessa ohjevideon ja katsoessani sitä kummastelin, miten helpolta macaronien massailu näyttikään. Oli ihan pakko kokeilla itsekin.




Helppoja nämä siis pääasiassa ovat ja hauskoja tehdä, mutta on niissä kyllä omat haasteensakin. Minusta vaikeinta on saada aikaan samankokoisia ja -paksuisia puolikkaita. Eri macaronien välille tuli melko isojakin kokoeroja. Ryppyreunan saaminen tasaiseksi on myös vähän haastavaa, mutta eiköhän tässäkin hommassa kehity. Harjoittelua aion ehdottomasti jatkaa, niin kiva näitä on tehdä ja ovat aloittelijan versioinakin niin söpöjä, että sopivat melkein mihin vain.







Kokeilin heti erikokoisia leivoksia ihan vaan huvikseni ja nähdäkseni ihan livenä, millaisia niistä tulee. Minikokoisia juttuja on aina hauska tehdä ja ajattelin kokeilla jossain vaiheessa, miten pieniä macaroneja on oikeastaan mahdollista näillä nakeilla näpertää. Macaroneihin on todella helppo koukuttua, vaikka kahdessa osassa paistaminen vähän ärsyttääkin, koska se hidastaa leivosten valmistumista. Valmiita koruja olen ehtinyt näistä valmistaa kaksien korvisten verran.




Ostin puolipallon muotoisen silikonimuotin, koska halusin nopeuttaa ja helpottaa macaronien tekoa. Pyöreistä macaroneista tuli aika hauskoja, mutta ehkä se oikea muoto on kuitenkin kivempi. En meinannut millään tajuta, miksi reunarypytys näyttää näissä ihan erilaiselta verrattuna ensimmäisiin leivoksiin. Lopulta hoksasin, että rypytyksessä käytettävällä työkalulla on merkitystä. Pallomacaronit rypytin hyvin terävällä askartelupiikillä, mutta kyllä ensin käyttämäni, ihan tavallinen cocktailtikku toimii paljon paremmin.





Pallomacaroneista on helppo tehdä myös puolikkaita versioita ja näistä kapusseista tulee musta kivoja nappikorviksia!





Macaronin puolikkaita pääsi myös valokuvakehykseen, jonka idean varastin Silvartilta. En löytänyt kaupoista mitään kivan väristä kehystä, joten maalasin itse puiset raamit mielivärilläni ja lisäsin aluksi pelkät vaahtokarkit. Tuumasin kuitenkin, että enempi parempi ja niin mukaan pääsi paitsi macaroneja myös lakukokeiluja ja tilaustyösalmiakkien sekundakappaleita.

Youtubessa on paljon erilaisia ohjevideoita massamacaronien tekoon ja eri tekniikoitakin leivosten massailuun näyttää löytyvän. Itse ajattelin kokeilla seuraavaksi, millaisia leivoksia syntyy tällä tyylillä. Koko-ongelma ainakin ratkeaa muotin käytöllä. Kunhan saan tekniikan hiottua itselleni sopivaksi, on kiva päästä kokeilemaan esimerkiksi eri värisiä täytteitä ja pieniä pintakoristeita.

Ihanaa juhannusta kaikille.

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Pientä purtavaa


Yksi hauskimmista ja suosituimmista massailuaiheista on ruoka. Pikkuisia syötäviä voi näpertää vaikkapa nukkekodin asukkaille ja saahan niistä iloisia korujakin. Harva massailusta innostunut ei ole kokeillut esimerkiksi englanninlakujen, täytekakkujen tai vaahtokarkkien muovailua.







Ruoka on massailuaiheena vähän sellainen, että (heh) nälkä kasvaa syödessä. Muovailtavia ruokia voi keksiä ihan loputtomiin ja on vaikea lopettaa, kun kaikkea tekisi mieli kokeilla. Omasta mielestäni karkkeja ja muita herkkuja on hauskempi massailla kuin ''oikeaa ruokaa''. Herkut ovat usein värikkäämpiä ja kauniimpia - ja niistä on kenties myös helpompaa saada oikean näköisiä.

Mietiskelin oikeanlaista jäätelömallia pitkään; ensimmäiset tuutit olen tehnyt jo useampi vuosi sitten. Vohvelikuviointi on tuottanut eniten vaikeuksia, mutta tajusin, ettei kuvion tarvitsekaan olla koko tötterön laajuinen. Pieni, simppeli ruudukko vohvelin etupuolella näyttää oikein kivalta. Tykkään siitä, että nämä ovat ihan minun näköisiäni, eivät kopio jonkun muun mallista. Kahvipapujakin testailin, koska ne vaikuttivat mukavan nopeilta ja helpoilta - mutta on kyllä yllättävän haastavaa saada kaikista pavuista saman muotoisia. Sekä herne- että tikkarikorvakorut päätyivät äidin kokoelmiin.







Nämä loput ruoat ovatkin sitten barbileikkeihin tehtyjä. Kuten näistä varmasti päällekin näkyy, osaan on käytetty enemmän aikaa ja jotkut taas valmistuivat hyvin nopeaan muiden massailujen lomassa. Pizzan kanssa näpersin varmasti kauimmin. Roskaruoan rinnalle tein myös terveellisempiä vaihtoehtoja heviosastolta. Nämä ruoat eivät ole missään realistisessa mittakaavassa toisiinsa (saati itseensä) nähden. Muovailin näitä hyvin rennolla otteella, enkä ottanut mitään paineita onnistumisen suhteen.






Takaisin herkkujen pariin! Barbit saivat vähän yksinkertaisemmat jäätelötuutit - itse asiassa tein nämä ensin ja tykästyin vohveliosuuteen niin paljon, että aloin miettiä, miten pallosta saisi mukavamman näköisen. Olen kokeillut tänä vuonna ensi kertaa myös macaron-leivoksia ja ajattelin testata, sopisiko niistä tuttu röpelöreunus myös jätskeihin. Minusta sopii.

Hampurilaisia oli hauska koota ja suklaalevyt valmistuivat sukkelaan, kuten suklaahippukeksitkin. Tein ensimmäisen monikerroksisen täytekakkuni, joka sekin onnistui ihan mukavasti. Koristeiksi valitsin valmiita massasydämiä, jotka käpertyivät uunissa ikävästi. Ne täytynee ensi kerralla liimata kiinni vasta paiston jälkeen. Nyt kun katselen noita suklaalevyjä huomaan, että ne kaipaavat kyllä ehdottomasti hieman käärepaperia ympärilleen.




Nämä pienet karkkipussit ovat ihan mun lempparini näistä barbinruoista, vaikka karkkivalikoima pussin sisällä voisi kyllä olla suurempi. Näistä tuli silti ihan mieleen ne karkkipussit, joita lapsina ostettiin kioskilta ja joita tyhjennettin kavereiden kanssa välitunneilla. Muovin leikkasin tyhjästä leipäpussista ja liimasin pussin suun kiinni (mikä osoittautui sottaiseksi puuhaksi). Lisäsin vielä palasen punaista ilmastointiteippiä pussia koristamaan. Nämä minipurtavat eivät ainakaan hillitse mun nukkekotikuumettani...


P.S. Päivitin viikolla korutarvikeverkkokauppoihin paneutuvaa postaustani. Edellinen kirjoitus oli jo pari vuotta vanha, joten oli korkea aika saattaa tietoja ajan tasalle.

P.P.S. En ole viime aikoina saanut sähköpostiini ilmoitusta uusista kommenteista. Pääsen toki selaamaan kommentteja läpi Bloggerin kautta ja yritän muistaa käydä siellä välillä kurkkimassa. Varsinkin vanhempien postausten kommentoinnit jäävät helposti huomaamatta ilman ilmoitusta. Jos sinulla on vaikka jokin kysymys, johon toivot pikaista vastausta, otathan mieluummin yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen marikankoruilut@gmail.com.


lauantai 9. kesäkuuta 2018

Sydänkesä




Käsin muovailun vastapainoksi on kiva ottaa välillä massaillessa esiin valmiit muotit, joiden ansiosta ei tarvitse tuskailla saadakseen saman muotoisia ja kokoisia koristeita. Olen tehnyt viime aikoina paljon massakorvakoruja ja sydänkorviksia on tainnut syntyä kaikkein eniten.







Eri väristen massojen yhdistäminen raidalliseksi pinnaksi on superhauskaa; tein näitä raitasydämiä ison satsin ja parhaat pääsivät sitten korvakoruiksi. Osa lopuista hyppäsi kirppikselle myyntiin ja monta sydänriipusta jäi vielä myöhempää käyttöä varten.






Kahdella eri kokoisella muotilla leikkiminen on myös kivaa, tällaisia reikäsydämiähän tein jo ystävänpäiväarvonnan rannekoruihin. Välillä innostun kokeilemaan erilaisia pintakuviointeja ja alimman kuvan fuksian värisiin sydämiin loin tekstuuria hiomapaperilla painamalla, askartelupiikillä pistelemällä sekä pienellä massamuotilla painaen ympyröitä sekä kevyesti että läpi asti.





Polymeerimassoista saa helposti kaikkea pientä ja söpöä, josta voi askarrella persoonallisia nappikorviksia. Mikäpä sen helpompaa kuin painaa valmiiseen massaan kuvio valmiilla muotilla. Paiston (ja puhdistuksen) jälkeen sitten vaan korvispiikkejä liimailemaan. Nopeaa, vaivatonta ja kaunista!