perjantai 20. heinäkuuta 2018

Sinistä ja valkoista


Vanha koulukaverini löysi viime vuoden lopulla korumyyntisivulleni ja tykästyi massahahmoisiin avainkoruihini. Hänen massakissakorunsa valmistui alkuvuodesta ja onkin ollut jo näytillä täällä. Kisukorun jälkeen sain vielä väkertää monta herkkää rannekorua samaan osoitteeseen.






Korupiikeillä linkitettyjä rannekoruja syntyi kaikkiaan neljä hieman eri tyylistä, arkisiin ja juhlavampiin tilanteisiin. Valkoisten helmien materiaali vaihtelee lasista puuhun ja kiveen. Rapulukko osoittautui käytössä turhan hankalaksi, joten kokeilimme myös magneettilukkoja, vaikka epäilin, että omani olisivat liian heikkoja. Tilaaja vaihtoikin ne lopulta itse vahvempiin yksilöihin.

Hieman haastavampaakin projektia saapui, kun hän pyysi kolminkertaista vaijerirannekorua työkaverinsa vastaavanlaisen käsikorun pohjalta. Väritoiveet olivat valkoinen ja roosa. Jälkimmäistä ei valitettavasti varastoistani löytynyt oikeassa koossa, joten päädyimme sen sijaan hentoon persikanoranssiin. Haastavan korusta teki se, että helmet piti saada pysymään paikoillaan, tiukasti lähekkäin. Erityisen haasteen, etenkin päättelyvaiheessa, loi myös koruvaijerin pujottaminen kuusi kertaa saman kiinnityshelmen läpi.




Eräs vakiotilaaja kertoi tarvitsevansa kesän juhliin uuden korusetin, jota aloimmekin yhdessä pohdiskella. Hänen juhlamekkonsa edustan kannalta pitkä kaulakoru olisi paras ratkaisu. Toiveissa oli myös kaulakoruun sopiva rannekoru sekä korvikset.





Olin juuri ennen tilausta ostanut sinisiä makeanveden- ja kivihelmiä, jotka sopivat sävyiltään loistavasti yhteen asiakkaan mekon kanssa. Pitkä kaulakoru sai mukavaa keveyttä hopeoidusta kuparilangasta ja kauniit korulinkit toimivat mielenkiintoisina yksityiskohtina. Riipukseksi valitsimme hauskan lasipallon, jonka sisällä on oikea kukka. Tämä kesäinen riipus oli myös hyvin tuore hankinta - aivan kuin olisin ennustanut tilaustyön saapumisen.






Rannekoru ja korvikset valmistuivat sukkelaan kaulakorun vanavedessä. Ihan loppumetreillä asiakas toivoi vielä rypässormusta setin täydennykseksi. Vastaavanlaisen sormuksen olen tehnyt hänelle jo aiemminkin.


lauantai 14. heinäkuuta 2018

Timanttista




Pahoittelen, jos jollakulla nämä massajutut tulevat jo korvista ulos. Välillä tuntuu itsestäkin, että tämän blogin nimi pitäisi muuttaa muotoon Marikan massailut. Oon vaan jostain syystä innostunut oikein urakalla muovailuista. Innostuksen johdosta olen ostanut uusia, ihania massailumuotteja; niin leikkaavia kuin silikonisiakin.




Yksi uusista silikonimuoteista on täynnä erimuotoisia ja -kokoisia koloja timanttien valmistukseen. Olen tykästynyt eniten näihin kolmeen muotoon, joista tulee kivoja nappikorvakoruja. Ylimmän kuvan timantit käytän todennäköisesti johonkin askarteluun, ehkäpä toiseen valokuvakehykseen. Sen ainakin tiedän, että nuo timantit kuuluvat ehdottomasti mustalle taustalle.








Korvisten sävymaailma on pastellia, johon ihastun koko ajan vaan enemmän. Tein huvin vuoksi yhdet eriparikorviksetkin, mutta näin jälkikäteen mietittynä ne olisivat voineet näyttää paremmilta niin, että vaikka muotoja on kaksi, olisivat ne kuitenkin samaa väriä.


perjantai 6. heinäkuuta 2018

Lainahelmiä




Koruilijatoveri teki ison tilauksen lasihelmiriipuksista, joiden valmistukseen hän tahtoi lähettää omia helmiään. Helmipostia on aina ihana vastaanottaa, vaikka helmet saisikin ihan vaan lainaksi. Uusien helmien hypistely on jo sinällään hauskaa, mutta vähän kyllä harmitti lähettää esimerkiksi nämä ihanat polarishelmet takaisin.

























Polaristen lisäksi ihastuin erityisesti myös asiakkaan hopeafolio- ja lamppuhelmiin. Sain vapaat kädet helmien yhdistelemiseen ja hopeafolioita (esimerkiksi alimmassa kuvassa) tahdoin koristaa jotenkin erityisesti, koska en oikein löytänyt niiden rinnalle mitään sopivaa helmeä. Jemmasta löytyi ihania, hopeoituja lumihiutalerondelleja, jotka passaavat mielestäni näihin tosi hyvin.






Näissä viimeisissä kuvissa onkin sitten omista helmistäni tehtyjä ''kiekuroita'', sekä samalle asiakkaalle että yleiseen kirppismyyntiin.


torstai 21. kesäkuuta 2018

Les petits macarons


Haaveilin pitkään suloisten macaron-leivosten muovailusta. Jokin kuitenkin viivytti toimeen ryhtymistä, liekö vain saamattomuus tai ehkä ajatus, etten osaisi kuitenkaan. Yhtenä päivänä bongasin Youtubessa ohjevideon ja katsoessani sitä kummastelin, miten helpolta macaronien massailu näyttikään. Oli ihan pakko kokeilla itsekin.




Helppoja nämä siis pääasiassa ovat ja hauskoja tehdä, mutta on niissä kyllä omat haasteensakin. Minusta vaikeinta on saada aikaan samankokoisia ja -paksuisia puolikkaita. Eri macaronien välille tuli melko isojakin kokoeroja. Ryppyreunan saaminen tasaiseksi on myös vähän haastavaa, mutta eiköhän tässäkin hommassa kehity. Harjoittelua aion ehdottomasti jatkaa, niin kiva näitä on tehdä ja ovat aloittelijan versioinakin niin söpöjä, että sopivat melkein mihin vain.







Kokeilin heti erikokoisia leivoksia ihan vaan huvikseni ja nähdäkseni ihan livenä, millaisia niistä tulee. Minikokoisia juttuja on aina hauska tehdä ja ajattelin kokeilla jossain vaiheessa, miten pieniä macaroneja on oikeastaan mahdollista näillä nakeilla näpertää. Macaroneihin on todella helppo koukuttua, vaikka kahdessa osassa paistaminen vähän ärsyttääkin, koska se hidastaa leivosten valmistumista. Valmiita koruja olen ehtinyt näistä valmistaa kaksien korvisten verran.




Ostin puolipallon muotoisen silikonimuotin, koska halusin nopeuttaa ja helpottaa macaronien tekoa. Pyöreistä macaroneista tuli aika hauskoja, mutta ehkä se oikea muoto on kuitenkin kivempi. En meinannut millään tajuta, miksi reunarypytys näyttää näissä ihan erilaiselta verrattuna ensimmäisiin leivoksiin. Lopulta hoksasin, että rypytyksessä käytettävällä työkalulla on merkitystä. Pallomacaronit rypytin hyvin terävällä askartelupiikillä, mutta kyllä ensin käyttämäni, ihan tavallinen cocktailtikku toimii paljon paremmin.





Pallomacaroneista on helppo tehdä myös puolikkaita versioita ja näistä kapusseista tulee musta kivoja nappikorviksia!





Macaronin puolikkaita pääsi myös valokuvakehykseen, jonka idean varastin Silvartilta. En löytänyt kaupoista mitään kivan väristä kehystä, joten maalasin itse puiset raamit mielivärilläni ja lisäsin aluksi pelkät vaahtokarkit. Tuumasin kuitenkin, että enempi parempi ja niin mukaan pääsi paitsi macaroneja myös lakukokeiluja ja tilaustyösalmiakkien sekundakappaleita.

Youtubessa on paljon erilaisia ohjevideoita massamacaronien tekoon ja eri tekniikoitakin leivosten massailuun näyttää löytyvän. Itse ajattelin kokeilla seuraavaksi, millaisia leivoksia syntyy tällä tyylillä. Koko-ongelma ainakin ratkeaa muotin käytöllä. Kunhan saan tekniikan hiottua itselleni sopivaksi, on kiva päästä kokeilemaan esimerkiksi eri värisiä täytteitä ja pieniä pintakoristeita.

Ihanaa juhannusta kaikille.