sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Miljoona hartsiruusua





No ei niitä nyt sentään miljoonaa ole, mutta ihan mukavan saaliin löysin taas, kun kirppistelin jälleen Facebookissa. En mä niillä kirppiksillä jatkuvasti rieku (vaikka siltä alkaa tuntua melkein jo itsestäkin, niin usein oon nuo kirppistelyt täälläkin maininnut) mutta aina välillä etusivulle pomppaa houkuttelevan näköisiä myyntikohteita. Aika vähän näihin hartsiruusuihin törmää missään päin nettiä, ainakin kaikkein pienimmät tuntuu olevan kiven alla - kun niitä siis ostomielellä etsii. Kirjohelmen valikoimasta löytyy aika montaa väriä, mutta ne myydään pareittain ja tarjoushaukkana etsin aina isompaa satsia, jolloin yleensä kappalehinta jää pienemmäksi. Ainoa vaihtoehto taitaa olla ulkomaiset nettikaupat, kuten eBay. 








Ruusuista on moneksi, kun niitä on monen kokoisia. Pienistä ja vähän isommista (eli 10mm ja 15mm kokoisista) tein nappikorviksia liimaamalla hopeoidun korvakorutapin ruusun taakse. Muutama isoin, 20mm kokoinen, ruusu pääsi puolestaan roikkuviin korviksiin liimattavan riipuspidikkeen kera. Äidille tekemiäni ruusukorviksiahan esittelin jo taannoin, niissä oli sekä nappeja että roikkuvia.




Sormuksia tulee tehtyä ihan liian harvoin, vaikka ei niitä kyllä usein kyselläkään. Löysin jemmastani jokusen säädettävän sormuspohjan, joihin sai liimattua ruusuja. Isoimmat ruusut näyttävät mielestäni parhailta sormuksina, mutta käytin myös paria astetta pienempää kukkaa, jotta sormuksen voi yhdistää saman värisiin korviksiin. 




Näistä lyhyistä ja siroista kaulakoruista tuli ihan mun suosikeita kaikista ruusukoruistani. Laitoin kauniin väriset, isot ruusut roikkumaan hopeoituun papuketjuun. Ruusuista on tosiaan moneksi, eikä tämä hamstraus varmastikaan jää tähän - varautukaa siis siihen, että ruusupostauksia tulee vielä jatkossakin. Näistähän voi askarrella paljon muutakin kuin koruja.  (Miettii hän ja hiippailee kohti eBayn ruusuvuoria... nami.) 

Edelliskertaiset perhoskorut ja peura-avaimenperät osoittautuivat oikein hiteiksi myyntisivullani. Violetit perhoskorvikset myin suoraan blogikuvan perusteella jo ennen kuin ne ''kauppaan'' ennättivät ja muillekin riitti vientiä. Näistä ruusuistakin osa on jo löytänyt itselleen kantajan. 


sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Kaputsiino vai mikä se nyt oli





Kaputsi, kapunssi, kapussiini... Kapusseilla on monta nimeä, ainakin jos katsoo Facebookin käsityökirppiksiä. Mutta ei nimi lasinpalaa pahenna, kapussikorut ovat jo pitkään olleet suosittuja ja ovat sitä varmasti vielä pitkään. Näitä on vaan niin kiva tehdä - ja miten helposti voikaan saada aikaan kauniita riipuksia!

Nämäkin ovat sellaisia helppoja ja nopeita pikkutöitä, joita oon viime aikoina puuhannut. Kapussiriipusten teko on liukuhihnahommaa, joka vie mukanaan ja jota on vaikea lopettaa.





Nämä riipukset ostin valmiina, kun en vaan voinut vastustaa noita ihania kuvia. Oon aina pitänyt luontoaiheista koruissa ja erikoiset puut ovat vaan niin herkullisia.







Näidenkin kohdalla vähän oikaisin - tilasin lasikapusseja, joissa oli kuvat jo valmiina. Itselle jäi siis hommaksi vain kapussin liimaus korupohjaan. Mutta katsokaa nyt noita kuvia, eikö oo kauniita...




No niin, nämä on nyt sitten ihan kokonaan omia hengentuotoksia. Halusin yhdistää rakkauteni koruiluun ja värittämiseen, joten tuhosin parista (aikuisten) värityskirjasta kannet ja askartelin nämä riipukset. Mietin pitkään, värittäisinkö kuvat ennen kapussin liimausta, mutta päädyin sitten mustavalkoisiin. En halunnut riskeerata värien leviämistä, kun en tiennyt, miten eri kynät reagoivat liimaan. Myös oma väritysjälki arvelutti. Loppujen lopuksi tykkään näistä ihan näin, vaihtelu virkistää ja värejä on muissa koruissani yllin kyllin.

Kaikki kapussiriipukset pujotin ohuttakin ohuempaan, hopeoituun papuketjuun. Omista riipuksista innostuttuani ajattelin, että olipa hupsua tilata valmiita kuvakapusseja, saati riipuksia. Persoonallisempi aina parempi. Paitsi sitten jos sattuu joku oikein tosi ihana tulemaan vastaan.....




Kapussikoruhan se on tämäkin. Kynsilakkamasuinen pöllöriipus pääsi viimein ketjuun roikkumaan, valmiina se on möllöttänyt jo (kauhistus!) viime heinäkuusta lähtien. Pöllö on sen verran iso, että pääsi astetta rouheampaan ketjuun killumaan.


sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Pikkuprojekteja


Täällä yksi viluinen kirjoittelee villasukat jalassa ja peiton alla hytisten - ei se kesä sitten ihan vielä tullutkaan. Mutta mähän otan nämä kylmät sadekelit miljoona kertaa mieluummin kuin kammottavat hikihelteet. Aurinko olisi kyllä saanut paistella vielä yhden päivän niin olisin saanut kaikki valmiit korut kuvattua. No, kaikkea ei voi saada.

Viime aikoina oon keskittynyt nopeisiin ja vähän vaivaa (ja voimaa) vaativiin koruiluihin. Teen harvoin koruja sarjatyönä, joten tämä on ollut ihan mukavaa vaihtelua. Simppeleiden pikkuprojektien kohdalla ei edes tarvitse ajatella sommittelua, värien yhteensopimista ja sen sellaista - sen kun vaan tekee. Onnistuu vaikka Euroviisuja katsellessa.







Näitä ihania metalliperhosia oon ihastellut jo ainakin vuoden ajan Facebook-kirppiksillä, monien eri myyjien valikoimissa. Nyt päätin vihdoin ostaa niitä muutamassa eri värissä. Violetit olivat erityisen ihania, siksi ostin niitä ihan kokonaisen korusetin verran. Mukaan tarttui myös kaksi pientä, vihreää perhosta korviksia varten, mutta ne olivat keskenään niin erilaiset emaloinnin osalta, että päätin säästää ne myöhempiin projekteihin.

Hopeoitua papuketjua hommasin useampaa paksuutta ja metritolkulla (vaikkei se ikinä riitä mihinkään). Eräs ihana koruilijatoveri tilasi minulta polymeerimassaelukoita ja niitä sattui olemaan jo valmiina jokunen erilainen, jotka olivat avainkoruista jääneet yli. Massahahmot vaihtuivatkin sitten kätevästi papuketjuun.







Myös nämä värikkäät akryylipeurat löysin joskus joltain ihanalta FB-kirppikseltä. Nyt ne pääsivät koristamaan lasten avaimenperiä. Tai no, laitoin nämä myyntisivulle lasten osastolle, mutta itse ainakin tykkään kaikesta söpöstä ja hassusta, joten voisin hyvin käyttää itsekin tällaista.


sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Äiskäpäivää




Tänään on taas mammojen juhlistuspäivä. Meidän äippä sai lahjaksi juhannuskuvitteiset Muumi-mukin ja -lautasen, himoitsemansa aikuisten värityskirjan sekä nämä kuvassa näkyvät korut.
Hartsiruusu- ja kapussikoruja on piakkoin tulossa iso kasa myös myyntiin. Pikku hiljaa uskaltaudun käden kanssa aloittelemaan taas koruiluja, jipii.