keskiviikko 17. elokuuta 2016

Väripommi


Ihanaa, syksy tekee jo tuloaan. Valitettavasti se toi muassaan myös perinteisen syysflunssan, joten olkoon tämä suurimmaksi osaksi kuvapostaus. Intouduin taas tekemään sarjatyötä - mahdollisimman monessa, ihanassa värissä tietenkin. Halusin väkertää viime postauksessa mainitsemistani, pyörrekuvioisista lasihelmistä laukkukoruja ja koska niitä oli vain neljää eri väriä, kaivoin vielä rasioistani pari isoa, pyöreää lasihelmeä. Jos niitä helmiä olisi ollut vielä erilaisia, olisin kyllä tehnyt näitä mieluusti enemmänkin.











Mukavaa loppuviikkoa teille, muruset, ja pysykäähän terveinä.


tiistai 9. elokuuta 2016

Sitä sun tätä


Oon ollut ihan älyttömän koruiluflow'n vallassa viime aikoina ja koska aurinkoisia päiviä on riittänyt, on läppäri pullollaan korukuvia. Haluan kuitenkin päivittää korut blogiin suurin piirtein oikeassa järjestyksessä, joten ne saapuvat tänne tällä hetkellä muutaman viikon viiveellä. Eipä se toisaalta haittaa, taidan olla muutenkin koruilun saralla vähän hitaanpuoleinen, kun moni koru jää keskeneräiseksi pitkäksi aikaa tai oon taas tehnyt korun helmistä, jotka oon ostanut monta vuotta aiemmin. Alta löytyy monta esimerkkiä juuri tällaisista koruista.

Vaikka kuinka haluaisin, että joka postauksella on jokin senkertaisia koruja yhdistävä teema, kaikki korut eivät vaan sovi saman yhtenäisen otsikon alle ja jäljelle jäävät, ''randomit'' korut jäävät tietokoneelle roikkumaan. Näistä irrallisista koruista syntyy sitten aika ajoin yhteinen sillisalaattipäivitys.





Nämä isot (17mm) pyörrekuvioiset lasihelmet on pyörineet laatikoissani jo melkein vuoden ajan. Ne näyttävät niin kauniilta ja olivat edullisiakin, mutta en vaan oikein osaa tehdä isoista helmistä ja osista mitään kaunista. Vihdoin taisin kuitenkin katsoa helmiä oikealla tavalla ja sain niistä aikaan kaksi pitkää kaulakorua. Mulla oli samanlaisia helmiä vielä keltaisina ja sinisinäkin, mutta jätin niistä vain pari itselle ja laitoin loput myyntiin. Ne ei varmaan olisi koskaan puhutelleet mua senkään vertaa kuin nuo kuvan helmet, jotka on enemmän mun värisiä.




Tämän kaulakorun löysin taas keskeneräisten laatikosta odottamasta. Mulla taisi joskus loppua tuo metallilanka kesken ja sitten kun sain lisää, en enää muistanut koko korua. Muutamia helmiä piti vielä koruun silmukoida ja laittaa lukko paikoilleen, niin se olikin jo valmis. Tykkään itse noista metallilangoitetuista, suorakaiteen muotoisista helmistä. Yksinkertainenkin söherö piristää tavallista helmeä kivasti.




Äidille tein korusetin ylimääräisistä, vihreistä perhosriipuksista. Noita isoja perhosia oon sittemmin ostanut lisääkin (monen värisiä) ja kunhan saan taas vakkarimyyjältäni hopeoitua papuketjua, pääsen tekemään lisää perhoskaulakoruja. Paljon muitakin riipuksia odottelee jo ketjua, kun innostuin ykskaks noista yksinkertaisista riipuskoruista. Pitääkin varmaan ostaa muutaman kilometrin verran sitä ketjua.




Tämäkin siro ja hyvin lyhyt kaulakoru on jo ties kuinka vanha. Tein sen eräälle vakiasiakkaalle korutilauksen kylkiäiseksi. Tämä on ihan erilainen kuin korut, joita yleensä teen, mikä on mun mielestä hyvä asia ja osaltaan sen vuoksi halusin sen tänne blogiinkin laittaa. Vihreä hiushelmirivi muistuttaa vähän toukkaa - liekö se sitten hyvä vai huono asia.





Hiuspinnejäkin oon väkerrellyt ja nämä taitaakin olla ihan ensimmäiset pinnit, mitä oon tehnyt. Halinalleissa ei paljoa vaivaa ollut, kunhan liimasin nallukat paikoilleen pinnipohjiin. Yhden tällaisen pinniparin tein hartsiruusuistakin, mutta jääköön niiden kuva vielä paljastamatta.

Pahimman lucitekukkainnostuksen vallassa ollessani ajattelin kokeilla, minkälaisia pinnejä niistä syntyisi. Noita peruspinnejä oli pitkään pyörinyt koruilualustallani kun mietiskelin, miten niitä koristaisin. Iso lucitekukka tuntui istuvan pinniin oikein hyvin, joten kiinnitin sen pehmeälllä metallilangalla. Nyt en kyllä oo yhtään varma, menikö kukka oikealle vai väärälle puolelle. Siitä ''oikeasta'' puolesta kun ilmeisesti ollaan montaa mieltä. Tai no, kahta mieltä - vähän niin kuin siitä, kumpi puoli näkkileivästä kuuluu voidella. Ollaan kai ikuisuuskysymysten äärellä.


keskiviikko 3. elokuuta 2016

Keltainen heinäkuu


Koruja tehdessä jotkin värit jäävät väistämättä vähemmälle kuin toiset. Mun kohdalla ne ''syrjityt'' värit ovat keltainen ja oranssi. En itse erityisemmin tykkää noista väreistä (ainakaan koruissa), eikä suurin osa korujen ostajistakaan näytä niistä välittävän - menekki on ollut tosi vähäinen. Yleensä mulle iskee kuitenkin keltaoranssi kausi syksyisin, ruskaa ihastellessa. Tänä vuonna se kausi taisi tulla etuajassa; ihan huomaamattani tein heinäkuun aikana usean keltasävyisen korun.




Tämän kaulakorun teon aloitin jo viime vuonna. Oikeastaan sain sen silloin jo melkein valmiiksikin, kunnes jokin alkoi mättää, enkä ollut ollenkaan tyytyväinen korun ulkonäköön. Suljin sen keskeneräisten korujen laatikkoon häpeämään kunnes aika tuntui kypsältä uudelleenarvioinnille. Vaati vähän purkamista ja uudelleenpunomista, mutta lopulta olin lopputulokseen tyytyväinen. Nuo helmet ovat osa muutaman vuoden takaista käsityömessusaalista, niitä kivihelmiä joiden tarkkaa nimikettä en enää kotona muistanut.




Tässä kaulakorussa on simpukkahelmiä ja hopeoitua papuketjua. Ihastuin noihin pitkänmallisiin helmiin, niissä on kaunis hohde.




Ajatus lähti oranssista ruususta, jonka pyörittelin joskus omin kätösin polymeerimassasta. Ruusu osui nyt silmääni ja tahdoin tehdä siitä korun, mutta mitä helmiä laittaisin kaveriksi? Vaaleankeltaiset helmiäislasihelmet tuntuivat sopivilta. Helmiosuus lukkoineen (eli helmien jaottelu ja hiutalevälihelmet) saattaa näyttää jonkun silmään tutulta, oon käyttänyt sitä muutamassa aiemmassakin kaulakorussa.




Yksi kaulakoru syntyi lapselle mitoitettunakin. Siihen laitoin herkän hentoa keltaista ja maitomaista valkoista, hopean hohtoa sekä riipukseksi söpön kyyhkysen. Korun nimeksi tulikin Paloma, joka on espanjaa ja tarkoittaa kyyhkyä.