perjantai 2. lokakuuta 2015

Ajatuksen tasolla


Näitähän meillä käsityöpiipertäjillä riittää - keskeneräisiä töitä. Osa jo aloitettuja, osa vasta ajatuksissa tai sitten materiaalit on valmiina, mutta homma ei etene. Multa löytyy mielestäni liikaakin juuri noita viimeksi mainittuja. Jotkin materiaalit houkuttelee koruiluihin, mutta sitten aivot onkin niin jumissa, ettei saakaan mitään aikaan vaikka niin tahtoisi. Jollain työllä voi kestää useampi vuosi valmistua - minkä jälkeen tulee usein ihmeteltyä, mikä siinä muka oli niin vaikeaa. Kaivoin esille joitain tarvikkeita, jotka on odotelleet kiltisti vuoroaan jo pidemmän aikaa.





Prikkoja löytyy jos jonkin kokoisena, mutta vain muutama pieni on päässyt koruihin. Siitä on jo useampi vuosi kun maalasin noita kaikkein pienimpiä kynsilakalla ja laitoin niitä korviksiin. Sitten innostus laantui ja jälkeenpäin oon miettinyt, mitä muuta kivaa näistä voisi saada aikaan tai miten muuten niitä voisi hieman somistaa - vai kannattaako somistaa lainkaan. Nyt kun niitä katselen, tulee mieleen, että ne voisi päällystää virkkaamalla - siis joku, joka osaa virkata, voisi päällystää ne puolestani.





Nappeja on jonkin kokoinen kasa varastossa, mutta hyvin vähän oon käyttänyt niitä koruihin. Tämä sininen nappilajitelma on ollut syrjässä pitkään ja koru siitä on yrittänyt tulla mutta on jäänyt sitten sekin ajatuksen tasolle.





Isoveikka innostui sorvaamisesta ja onkin saanut aikaan kaikkea kaunista - purkkeja ja kuppeja lähinnä. Minäkin oon saanut tuosta innostuksesta iloa, nimittäin sorvauksen ''jämäpalat'' on päätyneet varastooni. Näistä tulee todennäköisesti jonain päivänä riipuksia koruihin. Pintakäsittely vielä mietityttää - laittaisinko pintaan kirkkaan lakan, pitäisikö petsata tai maalata vai kenties jotain muuta? Nuo kauniit kuviot saisi kyllä ehkä jäädä näkyviin, vaikken tiedä onko puu sellaisenaan ominta tyyliäni.





Vanhoja Abloy-avaimiakin oon jemmaillut. Kynsilakkaa ja bling-blingiä päälle, näin oon ajatellut. Mutta onko nämä sitten loppujen lopuksi edes kovin nättejä... Mulla on jossain myös pieniä ja sieviä päiväkirjan avaimia - kun vain tietäisi, että missä.





Tällainen iso kasa muovisia rondelleja/ välihelmiä (spacereiksi niitä kai enkuksi kutsutaan) oli ihan pakko saada, kun ovat niin syötävän söpön näköisiä, mutta se käytännöllisyys... Koruissa en juurikaan muoviosia käytä, mutta korttiaskarteluun nämä voisivat sopia. Kun vain tulisi enemmän kortteja tehtyä - toisaalta, onhan kohta joulu ja ahkerimmat aloittaneet jo valmistelutkin. Pitänee ripotella näitä siis tämän vuoden joulukortteihin, kunhan ehdin sinne asti!





Hamstraan jostain syystä kiviä - tai siis kuvittelen joskus käyttäväni niitä koruissa. Mutta enhän mä koskaan niin tee. Luonnonmateriaalien kierrättäminen koruihin ei oo oikein koskaan ollut lähellä mun sydäntä. Nämä on kaiken lisäksi ihan liian isoja (eli painavia) riipuksiksi. Mitähän mä taas oon oikein ajatellut?





Sitten on nämä tuhoamani riipuspohjat. Suurella hartaudella maalailin pohjia kynsilakoilla, yritin saada oikein hienoja kuvioita ja väriyhdistelmiä aikaan. Sitten laitoin kynsilakan päälle lasitteen/ liimalakan vaimitäsenytoli. Nuo pohjat vaan on niin syviä, että sitä tököttiä tuli lurautettua vähän enempi. Kukaan ei sanonut mulle, että siitä tulee sumeaa, jos kerros on liian paksu. Enkä mä tietenkään voinut tehdä vain yhtä riipusta kokeeksi, ei suinkaan - kaikki kerralla vaan ja ihan kunnolla metsään sitten. Kuvassa olevien lisäksi pitäisi olla muutama pilalle mennyt riipuspohja jossain... Pois en oo raaskinut näitä heittää, ehkä ne jotenkin saa vielä uusiokäyttöön. Ideoita saa kertoa. Pari pohjaa sain sentään hyödynnettyä Ruusuista-sarjan kaulakoruissa. Yksi ratkaisu voisi olla siis tuollaiset metallifiligraanikuviot.





Törmäsin pari vuotta sitten Youtubessa videoon, jossa opastettiin miten muovilusikoita kuumentamalla ja muotoilemalla saa aikaan kauniita ruusuja. Hullaannuin noihin ruusuihin ihan totaalisesti ja ostin kasan kertakäyttölusikoita - värillisiä ja valkoisia, monen kokoisia. Kuvassa on vain murto-osa tästä kasasta. Ja kuinkas sitten kävikään... nämäkin lusikat seisovat vielä kaapissa pölyttymässä.

Ajatuksen tasolla on ollut tämä kirjoituskin pitkään - ja työn alla melkein yhtä kauan. Olenkohan vaan jotenkin saamaton ihminen vai olenko liian arka kokeilemaan uusia näpertelyjuttuja? Taidan olla sitten joskus-näpertäjä. Onko teillä samantyyppisiä ikuisuusprojekteja?


8 kommenttia:

  1. Vielä kysyt! Ikuisuusprojekteja, nimenomaan niitä ajatuksen tasolla olevia on niin paljon, että voisin varmaan viettää vuoden ihan pelkästään käsitöitä tehden...

    Noista muovihelmista sais ihan kivoja joulukortteja, jos tekis joulukorttiin joulukuusen ja helmiä siihen kuusen koristeiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että vastaavia kokemuksia löytyy. ^^ Vaan mahtaisiko vuosikaan riittää...

      Ihana idea, kiitos. ♥ Vielä kun muistaisi nuo helmet kortteja tehdessä!

      Poista
  2. Voi, kyllä, kyllö niitä on :D Itse tykkään hamstrata just kaikkia helmiä esim. käsityömessuilta, ja kas..vuotta myöhemmin ne on edelleen käyttämättä...ja ensi viikolla on Oulussa taas käsityömessut. Uskaltaakohan sinne edes mennä...?

    Mutta ihanan jutun oot kirjoittanut, ja pystyin samaistumaan tuohon tekstiin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiva kuulla. ^^ Helmihamstraus on kyllä tuttua puuhaa myös ja messuilta on hyvä hamstrata ajatuksella ''otetaan nyt, kun on kerran lähdetty - ja kun on noita messutarjouksiakin...'' :D Onneksi Tampereella ei oo tänäkään vuonna kivi- ja korumessuja käsityömessujen yhteydessä, siellä multa on aina lähtenyt mopo käsistä. Ja pidemmälle en sentään viitsi lähteä messuilemaan.

      Kiitos kauniista sanoista, kiva kun tykkäsit. ♥

      Poista
  3. Voi sentään, tietäisit vaan mitä kaikkea on varastossa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kerro vaan, Eila, olis mielenkiintoista kuulla. ^^

      Poista
  4. Mitäh!?? Kirjoititko mun varastoista? Kuulosti vähän liian tutulta :-D Kiviä, prikkoja ja nappeja löytyy täältäkin. Samoin lusikoita, tosin alpakan muodossa. Kai sullakin on tölkinnipsuja? Voin virkkauspäällystää sulle prikkoja, jos tahdot. T. Riikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, hyvä etten ole yksin sairauteni kanssa. :D Tuntuu kyllä, ettei käsitöitä voi edes harrastaa, ellei ole pikkuisen hamsteriluonnetta. Tölkkinipsuja multa ei ihme kyllä löydy! Syynä on varmaankin se, ettei mulla ole niille valmiina mitään ideaa, mitä niistä ''sitten joskus'' tekisin. :)

      Voi ihana, kiitos tarjouksesta. ♥ ♥ Luulen, että äidiltä löytyisi myös tuohon tarvittavat taidot, joten voin nakittaa sinne suuntaan. ^^

      Poista

Kommenttisi piristää päivääni. ♥