Heipsan, pitkästä aikaa. Vapaa-aikani on viime aikoina kulunut suurilta osin tilaustöihin, varsinkin nyt kun käsi viimein parani ja korutöitä oli kertynyt jonoksi asti. Venäytin siis ranteeni joitain viikkoja sitten (koruilutapaturma) mutta onneksi se ei keskeyttänyt koruilua kovin pitkäksi aikaa.
Tilaustöitä on ihana tehdä, ne ovat haastavia ja usein oman mukavuusalueen ulkopuolelle vieviä. Jännitystä riittää, sillä koskaan ei voi etukäteen tietää, onko lopputulos asiakkaalle mieluinen. Usein se asiakkaan toivoma, joskus jopa hänen itse suunnittelemansa koru on myös sellainen, jota tuskin tulisi muuten koskaan tehtyä ihan vaan sen vuoksi, ettei se kävisi koruilijan pienessä mielessäkään.
Eräs blogiini sattumoisin törmännyt löysi täältä mieluisen avainkorumallin ja toivoi myös itselleen pöllö-avainkorua. Asiakas halusi pöllöihin vihreää ja oranssia ja helmet saivat olla ''neutraalit, ehkä pienellä väritwistillä''. Tätä oli erityisen ihana tehdä sen vuoksi, että olin aivan kokonaan unohtanut, miten kivalta oranssi ja lime näyttävät yhdessä. Pöllö-avainkoruja on sittemmin toivottu enemmänkin.
Uusia haasteita tarjosivat myös nämä kaksi massariipusta, maatuska ja sukka. Kauniin sukan muotoilu massasta osoittautui ylivoimaiseksi, joten turvauduin sukan muotoiseen piparimuottiin. Omaleimaisuutta lisäsin painamalla sukan pintaan kevyen kukkakuvion. Ihaninta näiden teossa oli kuulla tarinat toiveiden takana - molempiin riipuksiin liittyy jotain hyvinkin henkilökohtaista.
Nämä kolme lasihelmistä rakennettua kaulakorua pääsin tekemään saman perheen koko naisväelle tuleviin rippijuhliin. On ihanaa pähkäillä ja suunnitella koruja yhdessä asiakkaan kanssa ja tutustua samalla uusiin, mahtaviin ihmisiin. Toisaalta on yhtä ihanaa saada vain pientä vinkkiä ja sen jälkeen vapaat kädet, jolloin pitää itsekseen pohtia oikeanlaista toteutusta. Vaihtelu, sepä virkistää ja onneksi on niin monenlaisia makuja, että koruilu käy tuskin ikinä tylsäksi.
Kiitos kaikille ihanille haasteen heittäneille.
P.S. Kävin kurkkaamassa myös kaikki seuraamani blogit ja lueskelin viimeaikaisia kuulumisianne. Kommenttejakin onnistuin jonkin verran jättämään, vaan aina en oikein tuppaa keksimään mitään kivaa sanottavaa. Tietäkäähän kuitenkin, että olen käynyt vakoilemassa. Yritän myös kovasti olla jättämättä omaan blogeiluun näin pitkiä taukoja.
