Ruskaa pukkaa

Ihana syksy on täällä taas! Ilma on kirpeä, ei liian kylmä eikä liian lämmin ja puut hehkuvat kauniissa väreissä. Syksyn tullen mun silmät alkaa aina tykkäämään kaikesta keltaisesta ja oranssista, jotka normaalisti ovat mulle melkeinpä sitä ylintä ällöä. Luonnon hehkuessa korutkin puhkeavat ruskaan.

Sain tilattua ''ketjukontaktiltani'' lisää hopeoitua papua ja samaan kyytiin otin sekalaiset värimixit kauniita lucitelehtiä ja -kellokukkia. Myyntikuvissa silmäni kiinnittyivät kauniisiin vaaleanpunaisiin ja turkooseihin yksilöihin ja sivuutin ällökkivärini lähes tyystin. Kotona tajusin kuitenkin heti paketin avattuani, että olin huomaamattani ostanut täydellisiä tarpeita uusia ruskakoruja varten.

Nuo alimmaiset korvikset tein äidille, muut korut menivät myyntiin. Itse tykästyin noihin kullan värisiin, vaikka yleensä suosin hopeaa. Kulta tuntuu sopivan ruskan sävyihin paremmin - ja nuo ''marjatkin'' (pienet, killuvat lasihelmet) ovat äidin korviksissa paremman näköiset. Rannekoruun laitoin kukkien kaveriksi helmiäislasihelmiä ja kaulakorun kauniit helmet ovat savukvartsia.

Tästä korusetistä en lähtenyt tarkoituksella tekemään syksyistä, mutta sellainen siitä ainakin omasta mielestäni tuli. Idea lähti noista pienistä, hopeoiduista korulinkeistä, jotka on (ylläri pylläri) lojuneet mun varastoissa jo vuosia. En vaan oo keksinyt, miten niitä käyttäisin.

Korvikset syntyivät ensin ja niihin piti alun perin tulla pelkkä killutin kunnes älysin, että nuo silmukathan voi ''täyttää'' pienillä strasseilla. Killutinhelmeksi pääsi sitten syksyistä karneolia. Korviksia mukaillen tein riipuksen, jonka ripustin hyvin siroon ja lyhyeen ketjuun. Kaulakorun lukitusosa olisi toki voinut olla sirompi, mutta multa ei nyt löytynyt sopivia osia.