Ruusujen aika (+arvonta)

Ehkä joku uudesta bannerista jo arvasikin... Niinhän siinä sitten pääsi käymään, että mä menin sinne eBayn hartsiruusuosastolle. Ja mitä kaikkea ihanaa sieltä löytyikään!

Pienen koruilijan pää meni ihan pyörälle ja kaikkea piti saada, ainakin nyt pikkuruusuja joka värissä! 10mm kokoisia, pieniä ruusukapusseja ostinkin sitten ison sekalaispussin ja lisäksi muita värejä, joita ei pussiin kuulunut. Muutama sata pikkuruusua tipahteli postiluukkuun pikku hiljaa. Vähän isompia ja kolmiomaisempia, laventelivioletteja ruusuja oli myös saatava, niin kauniita ne on.

Ostin samanlaisia, kolmiomaisia ruusuja beigenäkin, mutta ne olivatkin sitten saapuessaan enemmän persikan värisiä. Persikkaruusuja mulla on jo pienempinä, eikä maksanut vaivaa alkaa palauttamaan, joten laitoin ruusut kirppikselle kiertoon. Beiget pikkuruusut on mulla siis vieläkin hakusessa ja tuntuvat olevan kiven alla. Isoja, 20mm kokoisia ruusuja halusin myös muutamassa lisävärissä. Harmittaa, etten ottanut niistä tämän kummoisempaa kuvaa ennen kuin ne päätyivät koruihin.

Pikkuruusuista on tietenkin syntynyt paljon niitä sööttejä nappikorviksia, joista en oo jokaista paria kuvannut erikseen. Oon tehnyt niitä enimmäkseen tilaustyöpohjalta - valkoinen ja vaalea persikka on olleet suosituimpia värejä. Isommista ruusuista tein lisää sormuksia ja lyhyitä ketjukaulakoruja.

Tuunattavia hiuspinnejä tuli napattua joskus jostain korutarpeiden nettikaupasta, ehkä Helmikeskuksesta. Silloin jo ajatus oli, että ruusu siihen liimataan! Näitä sinertävän harmaita ruusuja löysin (kas, kas) Facebook-kirppikseltä.

Törmäsin eBayssa näihin ihaniin kirjanmerkkipohjiinkin, joita oon aikaisemmin tilannut Helmikaupasta. Pohjissa oli mukana lasikapussitkin, joita mun oli siis tarkoitus alunperin käyttää, mutta innostuinkin enemmän ajatuksesta ruusukirjanmerkeistä.

En juurikaan käytä itse koruja, en vaan osaa niitä kantaa ja oon ollut sellainen lähes aina. Kai se on tottumuskysymys. Korvakoruista oon kyllä aina tykännyt, mutta niidenkin käyttö on jäänyt viime vuosina vähäiseksi. Nyt ihastuin noihin ruusunappiksiin niin paljon, että tein itsellenikin kaksi paria ja kolmannet (mintunvihreät) on parhaillaan työn alla.

Halusin omista korviksistani kuitenkin vähän näyttävämmät, joten lisäsin taustakappaleisiin lasihelmet, jotka jäävät kauniisti korvalehtien alapuolelle roikkumaan. Osasyy helmien lisäämiseen oli kyllä sekin, että pelkät nappikset ovat niin kevyet (eivätkä heilu) ettei niitä korvissa edes huomaa. Tämä tottumaton korvisten käyttäjä sitten säikähti aina korvaa koskiessaan, kun käsi osui ruusuun, jonka olemassaoloa ei muistanut.

Halusin tehdä sirompien ruusukorujen rinnalle myös vähän runsaamman - tai ruusuisemman - yksilön. Jemmasta löytyi valkoinen simpukankuoririipus, johon liimasin erikokoisia ja -sävyisiä ruusuja. Violetin sävyjä löytyi ruusuistani eniten, joten valitsin sen väriksi, vaikka olisi se voinut joka tapauksessa olla valintani. Ruusukollaasin ripustin nauhaosuuteen, jonka askartelin toukokuussa sitä pilalle mennyttä kapussiriipusta varten.

Taisin intoilla ruusujeni kanssa vähän liiaksikin, kun kesäkuun lopulla mulle puhkesi ruusu jo jalkaankin. Todella ikävä tauti, täytyy sanoa, vaikka itselläni se onneksi lähti nopealla reagoinnilla ja superhyvällä hoidolla nopeasti paranemaan. Koko ajan mua jaksoi kuitenkin kärvistelyn ohella naurattaa tuo yhteensattuma. Nyt sitten vaan jännitän, koska se iskee seuraavan kerran - tuppaa kuulemma helposti uusiutumaan, kun sen kerran saa.

Mietiskelin tuossa, ettei täällä blogin puolella olekaan ollut aikoihin arvontaa, joten vetäistäänpä sellainen käyntiin! Palkinnoksi voitaisiin laittaa vaikka tuollainen ruusukirjanmerkki, voittaja saa sitten valita mieleisensä värin. Tätä merkintää kommentoimalla saat itsellesi arvan ja osallistumisaikaa on 15.10. asti. Facebook-sivuni odottelee vielä 200 tykkääjän täyttymistä, sitten sielläkin arvotaan jotain kivaa!